Artikkelia on päivitetty 25.5.2020.
Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus on jo kolmisen vuotta kertonut, että
- merkittävä osa yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
- ajatusjohtajuus vaikuttaa luottamukseen organisaatiota kohtaan ja
- monet tekevät päätöksiä kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.
Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Päätöksentekijät ovat huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakanneet harkitsemasta yritystä. Tilanne oli tämä vuonna 2017 ja se oli sitä vielä vahvemmin vuonna 2019.
Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! Tutkimukseen vastanneet nimittäin ajattelevat, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.
Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?
Kehotan huomioimaan, että “heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.
Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.
Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.
Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?
Ensimmäisen yllä mainitsemani raportin eli vuoden 2017 raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!
Eli mitä sen pitäisi olla?
- Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
- Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
- Tausta-analyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista
Vuonna 2019 vuoden tutkimuksesta tähän toivomukseen voidaan lisätä se, että toivomuksissa on kouriintuntuva arvonluonti. Halutaan sellaista sisältöä, joka ei toista sitä mitä kaikki muut ovat jo sanoneet. Tilauksessa ovat myyntipuheiden sijasta oivallukset, mutta niidenkin suhteen ajatusjohtajan pitäisi viedä pintaa syvemmälle. Ajatusjohtajuussisällön odotetaan osoittavan jotain, mitä sen kuluttaja ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi.
Et sä nyt varsinaisesti voi olla ajatusjohtaja, jos sulla ei ole omia ajatuksia esillä.
Retweettaus tai tykkäys ei esittele SUN ajatuksia.
— Hanna Takala (@hannatakala) 21. kesäkuuta 2017
Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.
