Ei ole ihan sama millaiset ne sosiaalisen median säännöt työpaikalla ovat. Jos halutaan “päihittää” esimerkiksi Facebookin ystävien välistä viestintää korostava algoritmi, kannattaa aloittaa vaikkapa siitä, että ne ovat sosiaalisen median ohjeet eivätkä säännöt. Säännöillä kun on hivenen huono klangi.
Olin puhumassa Adato Energian järjestämillä energia-alan HR-päivillä siitä kuinka työntekijät rakentavat työnantajakuvaa sosiaalisessa mediassa. Puheenvuoroni jälkeen useampikin osallistuja tuli kiittelemään, että kylläpä olikin hyvä kuulla erityisesti ettei organisaation someohjeen kannata olla pitkä kokoelma kieltoja.
Millaiset ovat hyvät sosiaalisen median ohjeet?
Hyvä someohje tosiaan on kieltämisen sijaan kannustava. Työntekijät osaavat kyllä ihan itse asettaa itselleen kynnystä tähän hommaan riittävästi. Kokoelma kieltoja saa aikaiseksi “parempi etten ryhdy tähän ollenkaan, ettei vaan satu mitään” -fiiliksen, jonka johdosta niitä työntekijälähettilyyden hedelmiäkään ei päästä korjaamaan.
Näppärät sosiaalisen median ohjeet voivat sisältää myös muuta tarpeellista, kuin sen oleellisimman. Ehkä esimerkiksi henkilökuntasi kaipaa
- koostetta erityisesti käytettäväksi toivottavista hashtageista ja aiheista muutenkin
- listaa organisaationne omista somevaikuttajista tileineen, mainitsemisen helpottamiseksi
- kokoelmaa 3. osapuolen toimijoista, joihin halutaan kiinnittää erityishuomiota
- vastaamista helpottavaa vuokaaviota
- jne.
Niin ikään hyvä someohjeistus on saatavilla myös helposti sisäistettävissä muodossa, eikä vain intraan hautautuvana laajamittaisena dokumenttipakettina. Niin kuin esimerkiksi tässä on Nordean kuvamuotoinen ohje someiluun. Kevyt ja helppo, sekä ainakin minusta — täysin ulkopuolisesta — nordealaisen näköinen.
Pakko harrastaa vähän #hehkutus‘ta! Edessänne on #henkilöstö‘lle tehty #someohje by @TomminenMaria & @Outi_M_Ojala. 💪🏾Mitä mieltä?🤔 pic.twitter.com/i0KNH7W7Fc
— Otso Z. Laxenius (@otsolax) September 18, 2017
Kieltoja vai kehotteita?
Kielto vai kehoite? Sillä on väliä työntekijöiden someiluun voimauttamisessa. Yllä oleva someilun huoneentaulu ei sisällä yhtä ainoaa “älää”, vaikka puhutaankin esimerkiksi pankkisalaisuudesta sekä murjottamisesta ja motkottamisesta.
- “Muista” on käskynä ainakin minusta tehokkaampi kuin “Älä unohda”. Mieluummin käsketään toimintaan, jonka halutaan tapahtuvan.
- “Ole” osoittaa luottamusta enemmän kuin “Älä”. Kehoitus olla vaikkapa oma itsensä sanoo ainakin minulle, että “sinä omana itsenäsi olet organisaatiosta hyvä ja osaava, go for it!”
Klikkiotsikoissa negatiivinen sanasto epäilemättä tuottaa enemmän klikkauksia kuin positiivinen, mutta someohjeen tarkoitus on toinen. Sen tarkoitus on saada niihin somea vähän vielä pelkääviinkin työntekijöihin luottamus, että he pystyvät ja organisaatio luottaa siihen.
Ymmärrät varmasti, että ei tunnu varsinaisesti luvalta toimia, jos on pelkkää kieltoa ja peloitetta toisen perään?
Anna lupa esittelemällä sosiaalisen median ohjeet kunnolla
Puhuin CMAD 2018 -tapahtumassa organisaation henkilökunnan aktivoimisesta sosiaalisen median hyödyntämiseen ja ensimmäinen 1+10 vinkistäni oli luvan antaminen. Ettei vaan anneta ymmärtää luvan olevan olemassa, vaan ymmärretään antaa lupa: vaikka someohjeen muodossa.
Lupa ei myöskään ole vielä se, että ohjeet huoneentauluineen ovat olemassa. Ne pitää myös esitellä käyttäjilleen ja esimerkiksi kertoa mitä hyötyä sosiaalisen median hyödyntämisestä heille itselleen on.
Tietysti organisaation sosiaalisen median ohjeet tulisi löytyä myös versiona, josta selviävät erilaiset säädökset (esimerkiksi brändiä ja tuotteita koskevia ohjeita) sekä salassapito-ohjenuorat, puhumattakaan rooleista, mahdollisista lakiteknisistä asioista ja turvallisuusasioista. Työntekijöiden joka päiväiseen käyttöön kuitenkin riittää huoneentauluversio.
PS. Muun muassa ne Facebookin algoritmin ainaiset muutokset ovat hyvä syy pyyhkäistä pölyt pois someohjeesta.
