Sosiaalisen median koulutuksissa ja valmennuksissa tulee välillä vastaan tilanteita, joissa selvästi on nähtävissä ettei koulutettavan organisaation sellaisenaan kokonaan kannata välttämättä luoda läsnäoloa sosiaaliseen mediaan. Sen sijaan organisaatiosta yleensä löytyy jokin osa tai hanke, yritykseltä esimerkiksi tuote tai erilliset toimipisteet joilla läsnäolo voi olla hyvinkin tarpeellinen.

Eli läsnäoloa luodaan vain pienemmälle palalle ja muuten organisaatio saattaa hyödyntää sosiaalista mediaa esimerkiksi toimintansa tehostamisessa.

Pienien palojen ajatuksia

Mitä tällainen organisaatio sitten voi sosiaalisessa mediassa tehdä?

Ajatellaanpa esimerkiksi Opetushallitusta, joka sellaisenaan on suuri ja moniulotteinen organisaatio. Sille on varmasti oma yleisönsä esimerkiksi Facebookissa tai YouTubessa, mutta odottaako se yleisö sisältöä yksiköltä nimeltä “Opetushallitus” vai saataisiinko parempia vuorovaikutustuloksia pienemmillä kokonaisuuksilla: OPH Tietopalvelut, OPH Rahoitus ja OPH Koulutus & Tutkinnot? Nimeltäänhän ne voisivat olla vähän houkuttelevampiakin, tulevaisuuttaan miettivät teinit ja jälkikasvustaan huolehtivat vanhemmat tarttunevat paremmin otsikkoon “Kaikki koulutuksesta” kuin OPH Koulutus, vai mitä sanot?

Yhtälailla vaikkapa Tekes voisi keskittyä niinkin tiukasti kuin valjastamalla asiantuntijansa vastaamaan sosiaalisen median kanavia pitkin kysymyksiin, blogaamalla auki usein kysyttyjä kysymyksiä – tuomalla sitä asiantuntijuutta ja Tekesin osaamista paremmin julki. Koko show’ta tuskin kannattaa kanaville edes yrittää vielä.

Kysymys on kohderyhmistä, mitä organisaation mahdollinen yleisö missäkin välineessä saattaisi odottaa? Mitä se “C” odottaa siltä “B”:ltä B2C:ssä ja mitä toinen “B” odottaa B2B:ssä? Todennäköisesti vastaus on jotain tähän suuntaan: kiinnostavaa juuri minulle sopivaa sisältöä, josta on minulle hyötyä. Tähän voi olla helpompi vastata pienemmillä paloilla, älkää kuitenkaan palastelko liikaa ettei aihepiiri nuupahda heti istutuksen jälkeen. Välttäkää myös turhan suurta määrää paloja: sisältöä pitää jonkun viljellä koko ajan, sitä pitää koulia ja kitkeä.

Kaikille eivät myöskään voi mitenkään sopia samat kanavat, toinen pala voi sopia paremmin Twitteriin ja hyödyntää tehokkaasti Twitter-listoja, kun toinen pala soveltuu huomattavasti sujuvammin LinkedIn-ryhmäksi. Mahdollisuudet ovat monet ja niin ovat mahdollisuuksien tarvitsijatkin.

Tehostetaan taustalla työntekoa

Samaan aikaan siellä taustoilla voidaan hyödyntää sosiaalisen median työkaluja myös organisaation sisäisiin tarkoituksiin ja tehostaa työntekoa. Niin ikään voidaan tuoda vuorovaikutusta helpottavia työkaluja ihan organisaation omille kotisivuille: Facebook Social Plugins auttaa jo pitkälle tykkäämisnappeineen, kommentointeineen ja suositeltujen sisältöjen laatikoineen ja materiaalia kannattaisi minusta jakaa upottamalla kalvot Slidesharesta eikä ladattavina tiedostoina.

Ei ole kovinkaan montaa organisaatiota, joka ei mitenkään voisi sosiaalisesta mediasta hyötyä. Tuloksen tekeminen on vain kaikille aavistuksen erilaista, täytyy löytää se oma luontainen sisältö ja rakentaa organisaatiolle oikea tapa viestiä.


Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.