Mikä on parasta tapa saada vastaus? Kysyminen, väittäisin.
Tässä päivänä muutamana keskustelimme zentolaisen Raatikaisen Tiinan kanssa mikä on se konsti, jolla esimerkiksi ne Facebook-sivusta tykkäävät tai Twitter-tiliä seuraavat saadaan kommentoimaan. Minä olen sitä mieltä, että kaikkein paras konsti on kysyä jotain relevanttia. Mitä mieltä sinä olet?
On tietysti muitakin keinoja, joista vahvan kannanoton esittäminen ei suinkaan ole vähäisin. Pääpointti on siinä, että kommenttisi, kysymyksesi tai kannanottosi on kiinnostava ja herättää ajatuksia, tunteita ja vastaväitteitä.
Kysymyksissä on eroja
Onhan vissi ero esimerkiksi siinä, sanotaanko “uutisia organisaatiostamme: palkkasimme uuden markkinointipäällikön” vai kirjoitetaanko “toivotetaanpa yhdessä tervetulleeksi uusi markkinointipäällikkömme Reetta, kysy rohkeasti miten hänen ensimmäinen työpäivänsä meillä sujui!” Jälkimmäinen kehottaa lukijaakin toimimaan, kun ensimmäiseen harvemmalla lienee mitään sanottavaa. Jälkimmäisessä annetaan myös olettaa, että nimenomaan Reetta on vastaamassa juuri sinun kysymykseesi. Yritykselle ja organisaatiolle on hyvä, kun asiakkaat, tykkääjät ja seuraajat käyvät heidän kanssaan keskustelua. Hyöty on kuitenkin molemmin puolinen.
Me Zentosta käsin kyselemme vähän väliä, etenkin Facebook-sivumme kautta. Meille kysymykset kuten täydennä lause: ‘______________ voisi olla hyödykäs (verkko)palvelu, mutta se saa minut ymmälleni.'” ovat tottakai osa tuote- ja palvelukehitystämme, palveluista joista ollaan ymmällään kannattanee järjestää opastusta. Samalla kysymyksemme ovat niin sanotusti reality checkejä, haluamme hengittää asiakkaidemme ja seuraajiemme kanssa samaa ilmaa. Pyysimme täydentämään lauseen “Jos osaisin ________________, työtehoni voisi parantua merkittävästi!” ja saimme ymmärtää seuraajistamme niin delegoinnin taidon kuin virkistävien taitojenkin tarvetta. Ei koskaan tiedä josko meiltä löytäisi ratkaisuja olennaiseen keskittymiseksi.
Mihin tähdätään?
Eihän tämä tietenkään ole mikään “tutkittu tosiasia”, otanta ei mitenkään kata kaikkia potentiaalisia asiakkaita. Mutta se osoittaa aktiivisia ja kiinnostuneita. Eikö ole kuitenkin parempi saavuttaa jokin osa, kuin olla saavuttamatta osaakaan? Väittäisin, että kysyvä ei tieltä eksy ainakaan kovin kauas. Osallistaminen on aina mahdollisuus tuotekehitykselle sekä markkinoinnille.
Eikä niiden kysymysten aina tarvitse ajaa asiaasi, tuotekehitystäsi tai markkinointiasi. Joskus on ihan hyvä kysyä jostain ihan muusta, kannustaa vaikka viettämään kanssanne Kasviskeskiviikkoa kysyen mihin lounasravintolaan sitä kannattaisi lähteä viettämään. Jaetaan yhdessä porukalla tietouttamme relevanteista ja epärelevanteista asioista. Asettele kuitenkin kysymyksesi niin, että se kannustaa vastaamaan pidemmin kuin “kyllä/ei”.
Älä lannistu jos jokaiseen kysymykseesi ei vastausten ryöppyä tule, vaan mieti koska viimeksi itse kävit vastaamassa jollekulle muulle kysyjälle.
