Asiantuntijaviestijän materiaalipankki on työkalu, joka ei ole ihan kaikille tullut mieleen. Toiset taas saattavat kerätä itselleen ideapankkia usemmallakin tavalla. Mistä on kyse?
Minua haastateltiin taannoin opinnäytetyötä varten ja siinä somemarkkinoinnin vuosikellosta keskustellessa tuli puheeksi myös jatkuva materiaalipankin kartuttaminen. Siinä haastatteluhetkessä materiaalipankin ajatuksena oli se kuinka yrityksen ulkopuolelta tulevaa somemarkkinoinnin tekijää helpottaisivat yrityksen sisältä kumpuavat ideat, kuvat, videopätkät jne., mutta tietysti oma materiaalipankki on hyvä työkalu myös henkilöbrändistään huolehtivalle asiantuntijaviestijälle.
Väitän nimittäin, että useimmille on tullut tilapäivitystä tehdessä tarve jollekin kuvituskuvalle tai -videolle. Ihan aina ei välttämättä tunnu siltä, että nytpä julkaisen jotain Twitterissä testaamaani LinkedInissä tai saman asian kuudetta kertaa Twitterissä, vaan sitä kaipaa jotain uutta. Mutta entä jos polla siinä kohdassa kumisee tyhjyyttään? Tai joskus voi iskeä tyhjän tilapäivityskentän kammo, jolloin irtonaisten ideoiden pankki voi pelastaa!
Silloin käännytään sen oman materiaalipankin puoleen.
Mistä syntyy asiantuntijaviestijän materiaalipankki?
Tässähän ei nyt ole kyse siitä, että tekisit inventaaria olemassa olevasta sisällöstäsi, vaan tallennat teoriassa hyödyllistä materiaalia tulevaisuutta varten. Se mitä haluat laittaa talteen on tietysti sinusta kiinni, mutta todennäköisesti se jokin etäisesti käyttistä muistuttava materiaalin lähde tulee vastaan juuri silloin kun käsillä on tasan älypuhelimesi.
Toisin sanoen asiantuntijaviestijän materiaalipankki syntyy lännen nopeimmalle puhelimen esiinvetäjälle:
- otat kuvan osuvasta tilanteesta tai ihan vaan jostain mikä sopii estetiikan tajuusi,
- kuvaat vaikka laineiden liplatusta tai puhuva pää -videon tiivistääksesi kohokohdat vastikään käymästäsi keskustelusta,
- sanelet äkkiä äsken suihkussa saamasi ajatuksen tai tallennat juttuhetken mummosi kanssa,
- kirjaat muistiinpanoon lainauksen tai sen irtonaisen sanan, jota ihmetellä myöhemmin.
Mitä ikinä sinun tarvitsee tehdä saadaksesi juuri sen idean talteen, olipa sen lähde mikä tahansa. Sitten huolehdit sen jollain ilveellä pilveen, jotta pääset käsiksi siihen esimerkiksi desktopilla viestiessäsi.
Minun oma asiantuntijaviestinnän materiaalipankkini syntyy oikeastaan kolmeen paikkaan:
- omaa originaalia video- ja kuvamateriaalia tallennan ensisijaisesti Dropboxiin
- tekstit sekä sanellut ideat heitän Google Keep -sovelluksen kautta käytettäväkseni myöhemmin (Keep mahdollistaa myös luettelo- & piirrosmuistiinpanot)
- muiden originaalisisällöstä sikisevät ideat kokoan Pinterestissä salaisiin tauluihini
Kannattaa valita itselle mieluisia sovelluksia, joilla sitä omaa ideapankkia pitää yllä.
Pääasia on, että pystyt tallentamaan kaikkia itsellesi mieluisia formaatteja, järjestelemään materiaalia fiksusti (esim. Keepissä on käytössä Tunnisteet, jotka niputtavat muistiinpanot hashtagien tapaan yhteen) ja pääset pankkiisi helposti käsiksi missä ikinä asiantuntijaviestintää sitten teetkin.
Tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, ellet tosiaan käsittele säästöön laittamiasi ideoita ikinä. Ideat kasvavat siellä materiaalipankissa hiukan heikosti korkoa, ne pääsevät oikeaan arvoonsa vasta sitten kun viestit niistä verkostoillesi.
