Kysyin keväällä, että jos johtaja ei tweettaa, onko johtajaa? Sittemmin Elina Lappalainen kirjoitti Talouselämän numerossa 21/2015, että seuraisi johtajaa, jos voisi. Talouselämän kokoamalla TE500-toimitusjohtajien Twitter-listalla ei tätä kirjoittaessa ole lähellekään 500 tweettaavaa toimitusjohtajaa — heitä on 91.
Se ei välttämättä ole täällä Suomessa olennaisinta, että johtaja hyörii nimenomaan Twitterissä, mutta jotta työntekijöistä saataisiin irti erilaiset työntekijälähettilyyden hyödyt, tulee johtajienkin näyttää sosiaalisuuden mallia.
Miten johto voi omalla sosiaalisen median käytöllään osoittaa tukensa ja näyttää mallia työntekijälähettilyydelle?
Gallupin State of Global Workplace -raportin mukaan suomalaisista työntekijöistä vain 11 % on sitoutunut ja energisoitunut työstään. Globaalisti puhutaan vain 13 % työntekijöistä.
Käytännössä siis 9 työntekijää 10:stä tarvitsee jotain sitoutuakseen paremmin. Esimerkiksi mahdollisuuden kehittyä osaajina, yhteisiä missioita ja rehelliset, aidot kehut. Nämä kaikki ovat asioita, joita johtoporras voi antaa. Myös julkisesti, someteitse.
9/10 suomalaisesta työntekijästä taitaa kaivata kehuja. #Työntekijälähettilyys-ohjelmalla huomiota myös tekijöihin! pic.twitter.com/O4K6DOln7s
— Hanna Takala (@hannatakala) 23. huhtikuuta 2015
Tottakai tuohon energisoitumiseen vaikuttaa talouden tilanne, sekä monet muut tekijät, mutta niiden varjossa nimenomaan esimerkiksi pienillä huomionosoituksillakin on väliä. Ja ne pienet huomionosoitukset ovat yksi sisältö, jota johtoporras voi someillessaan tuottaa. Kun johtaja osallistuu organisaation
- sisältöjen tuottamiseen,
- työntekijöiden tuottamien sisältöjen jakamiseen,
- yhteisen hashtagin käyttöön,
- tiimien ja tekijöiden huomioimiseen,
- ideointisessioihin
- ja yhteisiin missioihin (kuten hyväntekeväisyystempaukset)
ollaan jo pitkällä! Iso osa työntekijälähettilyydestä on viestimistä ja siinä kaikki eivät vaan voi olla luonnostaan osaajia. Eivät johtajat, eivätkä kaikki työntekijät. Todennäköisesti organisaation kaikilla tasoilla kaivataan koulutusta ja kannustusta viestimiseen. Ja tietysti ne kehut, kun onnistutaan!
[ecs-list-events cat=’tyontekijalahettilyys’ message=’ ‘]
Osaavatko suomalaiset tweettaavat pomot osallistua näin?
Esimerkiksi ainakin Raha-automaattiyhdistyksen Velipekka Nummikoski sujuvasti uudelleentweettaa ja julkaisee itsekin RAY:n #munrahis-häsän sisältöä. Hän tukee tällä työntekijälähettiläiden toimintaa ja työnantajakuvan luomista. Toki sille olisi tilaa vielä paljon enemmän, mutta #munrahis on kaiken kaikkiaan aika alussa. Velipekka Nummikosken ja RAY_Viestinta-tilin päällekkäisyys on 5,7 %. 
Ruotsiin myydyn Vaasan Groupin toimitusjohtajan Esa Rautalingon ja Vaasan Suomi-tilin päällekkäisyys on 7,6 % luokkaa. Esa Rautalinko tiputtelee tweetteihinsä silloin tällöin muun muassa kuvia messuilta ja koulutuksista. Tälläiseen toimintaan esimerkiksi yhteinen hashtag olisi hieno juttu.
#VAASAN Finnish sales #team ready to roll. Beware! pic.twitter.com/J14a6dHjB2 — Esa Rautalinko (@EsaRautalinko) 24. tammikuuta 2015
Technopoliksen Keith Silverang (15 % päällekkäisyys TechnopolisPlc:n kanssa), tuo voimalla esille tiimien onnistumista. Hyvin viestitty kehu tiimille tai yksittäisellekin tekijälle toivottavasti kannustaa muita parempiin suorituksiin, eikä aiheuta esimerkiksi kitkaa suosimisen tms. vuoksi.
While the world freaks out about Russia, our team just closed a 9,000 m2 deal that brings Technopolis Pulkovo to full occupancy. #TPQ4
— Keith Silverang (@KeithSilverang) 10. helmikuuta 2015
Expertiltä Mika Aro (päällekkäisyys 11,4 % ExpertSuomi-tilin kanssa) näyttää melkoista asiakaspalvelemisen mallia ja saa siitä kehuja tekijöiltään. Toivon kuitenkin, ettei tämän esimerkin nopeus aiheuta työntekijöissä tavattomia suorituspaineita!
tj @MikaAro käsittelee twitter-asiakaspalautteita. Pyysi itse avoimesti – vastaa itse. Ja nopeasti. @ExpertSuomi pic.twitter.com/gLmFKVHcuj — Mikki Inkeroinen (@minkeroinen) 12. kesäkuuta 2015
Juha Sarsama Panostajalta (päällekkäisyys 1,3 % PanostajaOyj:n kanssa) on rohkeasti tuonut esille tiiminsä kanssa tosielämässä hikoilemisen. Työntekijöiden on hyvä nähdä myös se, ettei johdon viestikään ole pelkkää työtä työtä työtä, vaan myös kivaa. Jos Pistapalan portaita voi kivaksi sanoa.
I sware this is not my idea.With Panostaja team feeling pain at legendary Pispalan portaat #nopainnogain pic.twitter.com/tEKY9eQmvX
— Juha Sarsama (@JSarsama) 9. kesäkuuta 2015
Ja jotta en ansaitsisi Ritari Ässän peukutusta kokonaan miehistä koostuvasta esimerkkilistasta: Nermin Hairedin Dentsu Aegis Networkiltä (päällekkäisyys DentsuAegis-tilin kanssa 0,6%) jakaa sujuvasti tekijöidensä tuottamaa sisältöä. Vielä paremman tästä tekisi se, jos työntekijään voisi viitata hänen Twitter-tunnuksellaan.
Dentsu Aegiksen Tanja kertoo miten analytiikka voidaan käyttää asiakasviestinnässä. #dentsu #analytiikka https://t.co/f8SwDsCsXf — Nermin Hairedin (@njerps) 25. toukokuuta 2015
Kaikki nämä johtajat löytyvät tuolta alussa mainitsemaltani TE500-listalta. He eivät ehkä jokainen tweettaa hirvittäviä määriä, eivätkä pyörittele tuhansien ihmisten seuraajaverkostoja, mutta silloin tällöin he tuovat esille tekijöitään (lähinnä tiimeinä) ja osallistuvat. Smarpshare ja sen kaltaiset työntekijälähettilässovellukset tuovat sen organisaatiossa tuotetun sisällön myös johtajille, eivät vain työntekijöille.
Pienistä puroista syntyy suuri virta.
