YLE Häme haastatteli professori Sirkka Heinosta, jonka mielestä hidas elämä on ratkaisu ihmisten elämänlaadun parantamiseen – kiire on tietoyhteiskunnan musta surma. Heinosen mielestä Slow Suomi olisi erinomainen lisä Suomi-brändiin ja Mitä Suomi on? -sivustokin tarttui tähän hitaan Suomen ajatukseen.
Zentollakin on perehdytty hitaaseen kulttuuriin, sillä parhaillaan työskentelemme Paperipisteen ja sen Vihkomedia-brändin parissa. Vihkomedian ajatuksena on nimenomaan hidas viestintä, kun sähköisten viestimien aikakaudella viestit elävät vain hetken kuin päiväperhoset. Ja onhan se nyt hieman huolestuttavaa, että se viesti vain vilahtaa aktiviteettivirrassa tai katoaa mielestä kun tekstiviesti on kuitattu luetuksi.
Minä olen sosiaalisen median aktiivisesta käytöstäni huolimatta ihminen, joka pikaisesti luonnostelee ajatuksensa ja palaverin avainsanat vihkoon; ei sitä kannettavaa joka paikkaan viitsi raahata. Vihkomedian hitaan viestinnän väline on nimenomaan vihko uudella väännöllä.
Ideana on, että vihkon alkuun painetaan muutamille sivuille esimerkiksi seminaarin ohjelma, avainpuhujien esittelyt ja aihetta koskevien materiaalien alennuskupongit tai vaikkapa yrityksen viestintästrategia. Loppuosa vihkosta on ruudutettuja, viivoitettuja tai paljaita sivuja niitä omia muistiinpanoja varten. Kun siihen on tullut rustattua ne omat muistiinpanot seminaarista tai mitä tahansa asiaa, vihkoa ei heitä niin helposti paperinkeräykseen kuin tavallista esitettä. Käsille jäävät puolivahingossa myös ne seminaariohjelmat tai yrityksen strategiat. Siinä se sitten hitaasti uppoaa kaaliin se informaatio, kaikessa rauhassa. Siinä on mahdollisuus antaa aikaa ajatuksille.
Sitä paitsi vihko on käyttöliittymänä hyvin helppo ihmisten ymmärtää ja hyödyntää! Siihen myös palataan aina uudestaan ja uudestaan, omissa kokoelmissani on vuosikausia vanhoja vihkoja, kun taas viikon mainokset ja esitteet kiikutin jo kierrätykseen ja sähköpostit arkistoin asiat käsiteltyäni, sosiaalisen median aktiviteettivirrat liikkuvat jo uusissa asioissa. Hidas viestintä voikin olla se nopein tapa saavuttaa tavoite.
Hitaus ei suinkaan ole vain hämäläisten etuoikeus, kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus. Eihän tosiaankaan ole kyse laiskuudesta tai tehottomuudesta, vaan kestävästä kehityksestä ja siitä ettei kukaan palaisi loppuun ennen aikojaan. Joissain asioissa on ihan hyvä olla vähän hitaalla. Hitaus toimii sosiaalisuuden rinnalla mitä erinomaisimmin!