Osallistuin syyskuussa livetweettaajana Mainostajien liiton vuosittain järjestämään Mainontapäivään. Yksi tilaisuuden puhujista, Reputationin Alexander Peitersen, kertoi meille onnettoman totuuden suomalaisesta brändäämisestä: “Finnish companies fail to create strong brand value.”
Brändääminen on tapa rakentaa yrityksistä suurempia asiakkaiden mielessä, kertoi Peitersen. Samalla hän näytti yleisölle kuinka muut Pohjoismaat hakkaavat meidät. Työntekijälähettilyys ei tullut lääkkeenä mainituksi, mutta esille nousi kysymys: mikä on se hyöty, jonka sinä voit luoda henkilönä.
Minusta meidän pitää syöttää suomalaiseen brändäämiseen vähän henkilökohtaisuutta, jotta Suomesta tulisi tuhansien loistavien ja arvokkaiden brändien maa.
Rohkaise aitoon yhteyteen, tavoittele oikeaa vaikuttamista
Aseta työntekijälähettilyysohjelmasi tavoitteet levikkiä pidemmälle, sillä tarkoitus ei ole rakentaa aivottomien jakobottien armeijaa! Todellinen vaikutus brändin arvoon syntyy luotettavasta viestinnästä: viesteistä, jotka työntekijäsi muotoilevat itse.
Tee brändillesi palvelus, kun opetat työntekijät välittämään jakaessaan sisältöä. Opeta heidät muotoilemaan viesti huolella ja lähettämään se oikeaan aikaan — samalla he välittävät yleisöstä eli asiakkaistanne. Opeta heidät ajattelemaan ostajapersoonia.
Lyön vaikka vetoa, että huolellisesti viestinsä muotoilevat työntekijät ansaitsevat todennäköisemmin myös palkinnot. He ovat niitä, joiden henkilöbrändit vahvistuvat ja joista sinun brändisi enemmän hyötyy.
Sinun kannattaa laittaa työntekijä edelle, kun inhimillistät brändiäsi. Aloita istuttamalla idea henkilökohtaisista brändistrategioista.
[ecs-list-events cat=’tyontekijalahettilyys’ message=’ ‘]
Auta asiantuntijabrändien määrittelemisessä
Peitersenin jälkeen Mainontapäivässä paljastettiin Vuoden Brändirakentaja 2015. Toimitusjohtaja Jukka Kurttilan mukaan valituksi tullut Finlayson on laittanut itsensä start up -moodiin.
Minusta jotain samankaltaista sopii odottaa myös työntekijöiltäsi: anna heidän vapauttaa sisäiset yrittäjänsä. Nämä kysymykset saattavat helpottaa asiassa:
- Mitkä ovat minun arvoni?
- Mikä kiinnostaa minua?
- Mitä haluan saavuttaa elämässä?
- Mitkä ovat vahvuuteni?
- Mitä voisin kehittää itsessäni?
- Mikä minussa on epätavallista?
- Mitä piirteitäni voin näyttää maailmalle (ja mitä en)?
- Millainen koulutus ja kokemus minulla on?
- Mitä tavoitteita haluan saavuttaa?
- Mikä minussa kiinnostaa muita ihmisiä? (Oikeasti, kysy.)
- Ketä ja kuinka minä voin auttaa?
Kun työntekijä vastaa näihin kysymyksiin, hänen on ehkä helpompi määrittää se oma henkilöbrändinsä. Niin ikään vastaaminen auttaa myös kohentamaan omaa somenäkyvyyttä. Miten?
Osa vastauksista voi olla käytettävissä ihan suoraan sosiaalisen median palveluissa, profiilien kuvausteksteissä, otsakkeissa ja yhteenvedoissa. Toiset vastaukset antavat suuntaa esimerkiksi siihen millaisia kuvia tai kieltä voisi käyttää.
Kiinnostuksen kohteet, koulutus ja kokemukset taas antavat ideoita verkostoitumiseen. Niistä aiheista, joissa itseään voisi kehittää, voi lähestyä sisältöjen kuratointia. Viimeiset kaksi taas ovat ehkä tärkeimmät mitä tulee sisällön luomiseen, koska lopultakin parhaat henkilöbrändit kertovat yleisöstä.
Laita työntekijäsi etusijalle ja sitouta heidät. Sitoutuneet työntekijät tuntevat itsensä 20 % todennäköisemmin inspiroituneeksi ja se taas auttaa heitä tekemään sinun brändistäsi suuremman ja paremman asiakkaiden mielessä.
Tämä artikkeli on alunperin julkaistu englanniksi 5.10.2015 Smarpsharen blogissa otsikolla Build a valuable brand with employee advocacy.
