”Henkilöbrändit ovat välttämättömiä, jotta yritykset saavat median huomion. Mutta suomalaiset ovat hirveän varovaisia rakentamaan aktiivisesti asiantuntijabrändejä.”
Näin sanoo brändäyksen mestari, Aalto-Yliopiston markkinoinnin professori Pekka Mattila uusimmassa Gloriassa. Median lisäksi yrityksille ja organisaatioille olisi luonnollisesti tärkeää saada myös asiakkaiden sekä rekrytoitavien työntekijöiden huomio.
Sama viesti välittyy erilaisista tutkimuksista maailmalla. Esimerkiksi Deloitten tuoreen 2015 Global Human Capital Trends –tutkimuksen mukaan työntekijöiden sitouttaminen/osallistaminen on suurin haaste yrityksille eri puolilla maailmaa. Toisin sanoen yritykset, jotka satsaavat henkilöstön asiantuntijuuden kehittämiseen ja osallistamiseen, esim. viestinnässä, tulevat pärjäämään.
”Suomalaiset eivät ole vielä oivaltaneet, miten tärkeitä työntekijöiden henkilöbrändit ovat yritykselle. Yhdysvalloissa suurissa yrityksissä on omat ohjelmansa henkilöstön brändäämiselle.”
– Minna Kiistala, Gloria-lehti
Työntekijöiden henkilöbrändien kehittämiseen on rakennettu oma ohjelma jo lukuisissa yrityksissä maailmalla. Sama trendi alkaa pikkuhiljaa näkyä myös Suomessa, joskin monissa organisaatioissa sitä yhä arkaillaan, eikä pelkästään johto vaan myös osa työntekijöistä.
Pekka Mattilan kanssa samassa Gloria -lehdessä vt. päätoimittaja Elina Yrjölä toteaa, että itsensä brändääminen on monien mielestä kiusallista, eikä oikein luonnu suomalaiselta. Pelkästään sana henkilöbrändi saattaa olla monen asiantuntijan mielestä pelottava.
Onneksi rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtä hyvin voidaan puhua asiantuntijaprofiilin tai asiantuntijuuden rakentamisesta. Tai vielä konkreettisemmin: työntekijälähettilyydestä, jossa lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: yhtäältä rakennetaan omaa asiantuntijabrändiä ja toisaalta markkinoidaan ja rakennetaan luottamusta omaan yritykseen tai organisaatioon.
Monet organisaatiot ovat saaneet jo selkeää, myös taloudellista hyötyä siitä, että asiantuntijat ovat hioneet omat profiilinsa kuntoon ja levittävät somessa organisaation viestejä. Suomalaisina esimerkkeinä vaikkapa Verohallinto tai Paulig, joista molemmista löytyy case-esimerkit Zenton blogista.
”The Time is NOW, The Person is YOU”
– Nido Qupein
Asiantuntija- tai henkilöbrändin rakentaminen voi tuntua isolta projektilta, mutta siihen on olemassa hyvä resepti: baby steps. Yritysten ja organisaatioiden johdon tehtävä on, paitsi omalla esimerkillään näyttää mallia, niin mahdollistaa ja resursoida asiantuntijoiden henkilöbrändien rakentaminen ja kehittäminen. Se voidaan tehdä myös osana työntekijälähettilyysohjelmaa.
Asiantuntijana voit lähteä liikkeelle oman brändisi kehittämisessä pienin askelin. Tässä evääksi muutama askelmerkki:
- Mieti mitä tarinaa haluat viestittää?
Ei kannata tavoitella mitään tarunhohtoista, sillä aito tarina on brändille paras perusta. - Miten haluat viestittää?
Löydä itsellesi se sopivin tyyli ja muoto viestimiseen. Joillekin on luontevaa viestiä työasioiden lisäksi myös henkilökohtaisista asioista ja joillekin taas ei. Jotkut haluavat mieluiten kirjoittaa, toiset puhua ja kolmannet viestiä kuvilla. - Millä kanavilla keskityt viestimään?
Eri somekanavia kannattaa ottaa haltuun rajoitetusti. Keskity toimimaan sillä kanavalla, jossa oma yleisösi on ja jossa jo nyt saat yleisöltä eniten reaktioita. Tutustu kunnolla kanavaan ja sen sisäiseen ”kulttuuriin”. Jos jaat paukkusi usealle eri kanavalle ja tuuttaat niissä samoja viestejä, niin mitä luultavimmin epäonnistut. - Millainen sisältö toimii parhaiten?
Kun olet valinnut kanavan, vaikkapa LinkedInin tai Twitterin, niin mieti millainen sisältö niissä toimii parhaiten? Tutki oman profiilisi kävijätiedoista tai yleisön reaktioiden perusteella, mihin aikaan sinun kannattaa julkaista sisältöä ja kuinka usein?
