“Kirjoita jotain…” sanoo Facebook-sivun tilapäivityskenttä ylläpitäjälleen. Ja ylläpitäjällä nousevat ihokarvat pystyyn: en minä ole mikään kirjoittaja!
Viestiminen sosiaalisessa mediassa perustuu hyvin pitkälti teksti-, kuva- ja videopäivityksille. Sitä voisi kuvitella, että esimerkiksi lyhyiden tekstien tuottaminen olisi helppoa, mutta eihän asia niin ole!
On lukuisia organisaatioita ja yrityksiä, joille olisi hyödyllistä lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan. Näissä organisaatioissa on kuitenkin lukuisia ammattilaisia ja osaajia, joiden luotainen ilmaisuväline on kaikkea muuta kuin 80 merkkiä yleisöä osallistavaa tekstiä.
Tästä syntyy kynnys jos toinenkin.
Verkkokirjoittaminen on haastavaa
Epäilemättä esimerkiksi 30 vuotta puuseppänä toiminut henkilö on luova, mutta kirjoittaminen (tai kuvaaminen) ei vain ole se hänen ilmaisunsa väline. Tai lääkäri, hän voi osata kirjoittaa hyvinkin tiiviitä viestejä, mutta ovatko ne lukijoita osallistavia tai eteenpäin jakamisen arvoisia?
Se osallistaminen ja jakamishalukkuuden herättäminen on tärkeää, sillä tosiasiallinen kohdeyleisö on seuraajien sijasta seuraajien ystävät ja seuraajat! Kun seuraaja reagoi viestiisi jollain tavalla, hänen lähipiirinsä näkee sen reaktion ja olet tavoittanut pienen osan todellisesta kohdeyleisöstäsi. Miksi sinä reagoit mihinkään?
Täytyykö sosiaalisessa mediassa kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä tekstiä? Minun mielestäni ei, tärkeämpää on puhua yleisön kanssa samaa kieltä ja saada heidät kommentoimaan viestiä. Unohda yltiökorrekti ja läpeensä asiallinen tiedotemainen viesti ja mene ihan reilusti lähelle yleisöäsi olemalla heistä kiinnostunut.
Verkkoon kirjoittaessa ei myöskään pidä ikinä unohtaa lukijan olemassaoloa. Eikä sitä, että lukija seuraa juuri sinua tietystä syystä: häntä kiinnostaa se mitä sinä teet yrityksessäsi tai organisaatiossasi eikä se miten sinä viestit! Sisältö, ei se muoto.
Vapaudu viestijänä
Hyväksi verkkoviestijäksi kehittyy vähitellen. Pitää vain viestiä, viestiä, viestiä! Ja sitten pitää jatkaa harjoituksia viestimällä vähän lisää.
Ennenkuin on edes tarpeellista puhua verkkokirjoittamisen tärkeistä asioista, kuten silmäiltävyys tai kiinnostavat otsikot, pitää vapautua viestin ja viestijän suhteen!
Viesti ensin vain itsellesi.
Kokeile reippaasti itseksesi viestintävälineitä, joista sosiaalinen media rakentuu: teksti, kuva ja video. Ota reilusti paperia ja kynä käsille: kirjoita kuvaus ammatistasi runon muotoon. Tai piirrä jokin tilanne, niinkuin Linda Saukko-Rauta teki Tuija Aallon luennolla. Kuvaa vaikka ihan itseäsi varten jonkin työprosessin vaiheet kännykkäkameralla. Minäkin aion tulla oman turvallisuusalueeni ulkopuolelle ja videoida toimintaani, ehkäpä saatte vielä jonain päivänä videobloggauksia!
Meillä on Zentolla tarkoitus kiinnittää huomiomme seuraavaksi nimenomaan sisältöön sosiaalisessa mediassa. Haluamme madaltaa kirjoittamisen ja muun viestimisen kynnystä. Tulossa on siis aivan varmasti kursseja ja harjoituksia aiheeseen liittyen. Tarkoitus ei ole siis vain opettaa miten tilapäivityskenttiä käytetään, vaan auttaa muodostamaan viestiä joka toimii.
Kerro siis ihmeessä toiveitasi ja huoliasi sisällöntuottamisen suhteen.
Kommentteja vanhojen sivujemme puolelta:
Vesa Vilenius: “Sisällöntuottamista ja kirjoittamista sosiaalisessa mediassa on puitu jo pitkään, mutta on hyvä pitää keskustelu aiheesta hengissä.
Facebookissa, Twitterissä ja muissa palveluissa, joissa tarinointi perustuu lyhyisiin viesteihin, on ehdottomasti luontevampaa tuottaa enemmän puhe- kuin kirjoitettua kieltä. Mielestäni tämä pätee niin yksilöihin kuin yrityksiinkin. Sosiaalinen media on tuonut yritysviestintään paitsi nopeutta ja ajankohtaisuutta, myös kaivattua inhimillisyyttä. Organisaatiolla on tosin enemmän paineita noudattaa tärkeimpiä oikeinkirjoitus- ja pilkkusääntöjä kuin tavallisella tallaajalla.
Olen joutunut pohtimaan kirjoitetun sisällön oikeellisuutta myös blogia kirjoittaessani. Sanottavaa ja intoa kirjoittaa riittää, mutta olen monesti huomannut, että äidinkielen kielioppitunneilla olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi.
Mielestäni kuitenkin on oleellisinta, että sisältö on kiinnostavaa ja ymmärrettävää. Toki kielioppivirheet kertovat tarkkaavaisille jotakin kirjoittajasta, mutta se riski on otettava.”
Hanna Takala: “Eikä pidä jäädä siihen kirjoittamiseen jumiin! Jos oma juttu onkin siellä kuvissa tai videossa, niin sitten pitää vapautua löytämään se ja ilmaista itseä sitä kautta. YouTubekin on kuitenkin hillittömän suosittu ja tehokas väline, josta sisällön jakaminen eteenpäin Facebookiin ja Twitteriin on tehty erittäin helpoksi.
Kun yrityksissä ja organisaatioissa nähtäisiin pilkkuvirheen taa ja ymmärrettäisiin syleillä kunkin sisällöntuottajan ominta ilmaisua, päästäisiin varmasti tuottoisampaan viestintään ja oman äänen pariin.”
Hakukoneoptimointi: “Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta kaikki sisältö kannattaa kirjoittaa siten, että se löytyy mahdollisimman tehokkaasti Google-hauissa. Toki optimoinnin näkökohdat eivät saa mennä sisällön edelle mutta usein hyvin hakukoneoptimoitu sisältö vastaa myös tehokakaasti kävijän tarpeisiin. Yksi tärkeimmistä yksittäisistä muuttujista on sivuston title-elementti. Siihen kannattaa ujuttaa sellaisia avainsanoja, joilla blogipostauksen halutaan löytyvän Google-hauissa.”
