Käyttäjälähtöinen sisältö kannattaa nyt tavalla tai toisella ottaa huomioon siinä omassa sosiaalisen median tekemisessä. Sillä nimittäin tehdään tulosta!
Olapic teki kyselyn koskien käyttäjälähtöistä sisältöä (UGC). Se paljasti, että kuluttajat pitävät muiden kuluttajien luomaa sisältöä 7 kertaa luotettavampana kuin mainoksia. Tätä mukailee vahvasti myös Edelman Trust Barometer, jonka mukaan luottamus mm. elinkeinoelämään horjuu. Luotettavin taho on itsesi kaltainen henkilö (josta johtuen työntekijälähettilyys on tärkeämpää kuin ikinä).
Olapicin tulosten mukaan 46 % vastaajista luottaa eniten käyttäjälähtöiseen sisältöön. Vain 26,9 % piti luotettavimpana brändin ammattimaisia kuvia ja 9,6 % valikoi julkaisijan toimituksellisen sisällön. Mainoksia luotettavimpana sisältönä piti 5,4 %.
Yli puolet vastanneista kuulemma klikkaavat todennäköisemmin mainosta, jossa on käyttäjälähtöinen kuva kuvapankkikuvan sijasta.
Käyttäjälähtöisen sisällön hyödyntämiseen tarvitaan lupa
Tietenkään kenen tahansa kuvan käyttäminen mainoksessasi ei ole ok noin vain. Ei, vaikka siinä oma tuote esiintyisikin tai jos se löytyy “teidän hashtagiltanne” vaikka Instagramista. Sellaista asiaa nimittäin ei olekaan kuin teidän hashtaginne, risuaitaan liitetyt avainsanat ovat ihan vapaita kaikkien käyttää.
Itseasiassa jopa kuvan alkuperäiselle lähteelle linkittäessä pitää olla tarkkana, ettei se tapahdu markkinointitarkoituksissa. Vältä mainosmaista saatetta! Lue asianajaja Elina Koivumäen artikkeli linkittämisestä.
Yrityksellä ei ole lupa ilman yhteistyösopimusta jakaa markkinointitarkoituksessa bloggarien sisältöjä. Moni yllättyi. #pingstudio
— Johanna Vuori (@joakristina) 2. maaliskuuta 2017
Jos siis haluat oikeasti hyödyntää käyttäjien luomaa sisältöä, anna sille se arvo joka sille kuuluu
- pyytämällä lupa,
- pestaamalla heidät vaikuttajatalliisi,
- valmentamalla heitä,
- sponsoroimalla sisällöntuotantoa
- tai ostamalla se yksittäinen sisältö!
Käytännössä siis sovi sisällön käytöstä sen tekijän kanssa. Ja ylipäätään sovi sisällöstä tekijän kanssa.
Mitä käyttäjälähtöinen sisältö maksaa?
Influence.co kertoo, että Instagramissa keskimääräinen maksetun postauksen hinta on 271 dollaria eli rontti 250 euroa. Tässä kyse on siis yrityksen sponsoroimasta kuvasta, jonka vaikuttaja julkaisee omalla Instagram-tilillään. Kuva on mitä todennäköisemmin vaikuttajan itsensä ottama ja siinä esiintyy jollain tavalla sponsorin tuote.
Väitän, että muissakin palveluissa keskimääräinen hinta pyörii noissa lukemissa. Poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi tubettaja voi hyvinkin tienata tuhansia euroja yhdestä sisältöpurskauksesta. Asiaan vaikuttaa tietysti tavoittelemasi vaikuttajan seuraajamäärä sekä aikaansaama vuorovaikutus kohdeyleisössäsi.
Hyvin suunniteltu sijoitus käyttäjälähtöiseen sisältöön maksaa itsensä äkkiä takaisin, sillä Olapicin kyselyyn vastanneista 1/4 kertoo ostaneensa tuotteen nähtyään sen osana UGC:ta.
Mark Schaefer kertoo SXSW-kuulumisissaan, että brändit sijoittavat jo vaikuttajiensa entistä paremmaksi valmentamiseenkin, koska saavat 300-400 % tuottoja vaikuttajasijoituksistaan. Nyt tähdätään oikeasti hyvään ja vuorovaikutusta aiheuttavaan sisältöön oikeiden yleisöiden joukossa, eikä mahdollisimman laajaan levikkiin.
PS. Ei ole sanottua, että kaikki käyttäjälähtöinen sisältö edes maksaisi. Esimerkiksi moni bloggari tai aloitteleva sometähti voi olla täysin tyytyväinen linkityksen yhteydessä saamaansa extranäkyvyyteen. Tiedosta kuitenkin, että pelkän näkyvyyden tarjoaminen ensisijaisena maksuvälineenä voi hyvinkin asettaa sinut naurunalaiseksi. Arvosta oikeasti sitä mitä saat!
