Ostetaanko yrityksessäsi tai organisaatiossasi mainostilaa sanoma- tai aikakauslehdistä, televisiosta tai vaikka kaupungin kaduilta? Näkyykö tässä ostamassanne tilassa se, että teillä on yhteisö sosiaalisessa mediassa?
Olet saattanut tutustua jo aikaisemminkin blogisarjaani “Läsnäolo julki oikeassa elämässä”. Edellisestä osasta on ehtinyt vierähtää tovi, mutta aiheet eivät vanhene:
Nyt haluan sinun miettivän ostamaasi mainostilaa: miten sosiaalinen media näkyy mainoksissasi?
Miten sosiaalisen median läsnäolo voi mainoksissa näkyä?
Jos kyseessä ei ole ihan rivimainos lehdessä, vaan vähän visuaalisempi asia, väitän siinä olevan tilaa läsnäolosta kertomiselle. Olipa siis kyseessä mainos juuri siellä lehdessä tai vaikka tv-spotti.
Olet varmaan tv:tä katsellessasi pistänyt mainoksista merkille, että virallisten verkkosivujen osoitteet ovat monissa tapauksissa vaihtuneet Facebook-osoitteisiin? Olennaisinta olisi tuoda esille läsnäolon osoite. Mikäli tilaa tai aikaa piisaa, kannattaa tuoda esille myös kyseiseen osoitteeseen menemisen ja seuraamisen ja/tai tykkäämisen hyöty!
Nappasin kuvia parissa aikakauslehdessä mainoksissa esiintyneistä “läsnäoloista”. Enemmistö kertoo läsnäolostaan Facebookissa, mutta muitakin palveluja esiintyy mainoksissa:
Facebook-logoa käytetään surutta osoittamaan palvelua, josta mainostavaa tahoa kannattaa hakea. Varsinaista “vanity”-osoitetta eli osoitetta mallia facebook.com/zentointeractive kaikki eivät tuo esille.
Väärinkäsitysten välttämiseksi Facebook-osoitteitakin tuodaan tavalla tai toisella esille.
Muita palveluja kuten Pinterest tuodaan esille erilaisin keinoin, Twitter-hashtageja esiintyy etenkin tv-ohjelmia mainostettaessa.
Valtaosa läsnäoloaan mainostavista siis mainostaa nimenomaan Facebookia, mikä ei ole ihme sillä onhan kyseinen palvelu Suomessa käytetyin sosiaalisen median palvelu (yli 2,2 miljoonaa tiliä). Kun mainostetaan Facebookia, logolla tai ilman, kannattaa tutustua Facebookin brändiohjeisiin.
Jos ajatellaan televisiota ja “eläviä” mainospintoja kaduilla ja kauppakeskuksissa, lienee parempikin käyttää monien tunnistamaa logoa. Muistijälki voi syntyä helpommin.
Kysy kuitenkin itseltäsi: tunnistetaanko valitsemani palvelun logo? #KIDSing -hashtag Twitterin lintulogon yhteydessä ylläolevassa kuvassa voi jäädä isolta yleisöltä ymmärtämättä, sillä suomalaisia Twitter-käyttäjiä ei ole lähellekään niin paljon kuin Facebook-käyttäjiä. (Suomeksi tweettaavista numeroita: Suomi-Twitter ja Twittercensus Finland.)
Esimerkiksi Helsingin Messukeskuksen ulkopuolella on “elävä” mainospinta, jossa mainostetaan niin messuja kuin näytteilleasettajiakin. Mainostilaa myydään myös messuille osallistumattomille tahoille, jolloin läsnäoloaan voisi tuoda esille oman toimialan messujen yhteydessä osallistumatta messuille.
Jonkin verran mainoksissa näkyy tietysti myös QR-koodeja. Jos kerrotaan pelkästään läsnäolosta, suosittelen osoitetta QR-koodin sijasta. Jos tarjolla kuitenkin on esimerkiksi video, QR-koodi perustelee paikkansa paremmin. Älä kuitenkaan unohda sitä läsnäolon osoitetta!
Ota mainospaikoista kaikki irti
Tarinakoneen Anne Kalliomäki kehottaa blogissaan: kerro mainoksessakin tarina. Ei siis vain sitä, että sinulla on tarinaa kerrottavanasi! Tätä voi käyttää myös läsnäolosta kertoessaan, sillä mitäpä muuta olen kehottanut ylipäätään läsnäolollasi tekemään, kuin kertomaan osallistavia tarinoita?
Nyt kehotan sinua kertomaan läsnäolostasi toisaalla niillä tarinoilla, joita yhteisössäsi on syntynyt.
Ehkäpä esimerkiksi Facebook-sivullamme esille nostettu Koskikeskuksen Instagram-läsnäolo tulee heidän mainospinnoillaan vielä esille niinkin, että #Koskaristyle-kisan osallistujien kuvia nostetaan mainospaikoille esille. Ei siis vain heidän omaa kisamainostaan, vaan yhteisön luomuksia JA maininta siitä, että Instagramissa ollaan, tule seuraamaan. Siinä saattaa sivussa myös yhteisön jäsen saada lisää seuraajia Instagramiin ja se taas houkuttaa osallistumaan entistä enemmän.
