Mikä tekee hyvän johtajan sosiaalisessa mediassa? Seuraajamäärät? Jatkuva toitottaminen? Tili jokaisessa palvelussa?
Jokin aika sitten seurasin yksityistä keskustelua siitä täytyykö tietyn suomalaisen organisaation uuden CDO:n (chief digital officer) olla merkittävä Twitterin käyttäjä vai ei. Kyseinen organisaatio työllistää tuhansia ihmisiä ja viestintä on globaalia.
Merkittävyyttä monessa vastaavassa tapauksessa ehkä mitataan silmämääräisesti tarkastelemalla seurattujen, seuraajien sekä tweettien määriä (ja ehkä toki vähän myös laatua). Kertovatko nämä helpot Twitter-mittarit mitään hänen osaamisestaan digitalisaation suhteen mitään? Eivät välttämättä.
Pitääkö johtajan olla Twitterissä, en aio siihen nyt ottaa kantaa. Mietin sen sijasta, että millaista on hyvä johtajuus nimenomaan sosiaalisessa mediassa.
Mikä tekee johtajasta sosiaalisen?
Se ei ole mikään tietty väline, mikä tekee johtajasta hyvän sosiaalisessa mediassa. Totta kai johtajan kannattaa käyttää niitä välineitä, joita hänen viestiensä kohdeyleisökin käyttää, mutta mikä tekee hyvän johtajan noissa kanavissa? Viestintä.
Läpinäkyvyys
Pinnallinen perusprofiili, joka keskittyy jakamaan edelleen vain organisaation tiedotteet ei ole erityisen läpinäkyvä. Sosiaalisia suhteita syntyy herkemmin, kun johtaja uskaltaa läpinäkyvästi tuoda esille myös omia ajatuksiaan, mielipiteitään ja olla vuorovaikutuksissa ihmisten kanssa.
Tietysti läpinäkyvyyden määrä riippuu johtajasta itsestään, mutta jonkin verran sitä on oltava mikäli sosiaalisuus mediassa on oleellista työssä.
Aitous
Sosiaalisuus ei myöskään ole sitä, että joku muu haamusomettaa johtajan puolesta. Kun johtaja tekee sosiaalisen median viestintänsä itse, hän pystyy osoittamaan olevansa ihminen. Se tapahtuu olemalla juuri niin punk tai pop, kuin on.
Aitous on helpompi saavuttaa, kun johtaja antaa itselleen luvan maustaa viestintäänsä myös harrastuneisuudellaan. Jos jalkapallo kiinnostaa, se säteilee varmasti myös johtamisfilosofiaan, miksei se voisi näkyä myös someviestinnässä?
Vuorovaikutus
Sosiaalisessa mediassa on ollenaista muistaa, että se on nimenomaan sosiaalinen media. Tämä tarkoittaa johtajillekin sitä, että pelkän julistamisen sijasta reagoidaan myös muihin viestijöihin ja muiden viesteihin.
Eihän johtaja tietenkään pysty jokaiseen viestiin vastaamaan, mutta joihinkin on pystyttävä vastaamaan. Johtajana on hyvä myös huomioida toisten saavutuksia ja nostaa esille muita ihmisiä siitä omasta organisaatiosta, yhteistyökumppaneita jne. mainitsemalla heitä heidän käyttäjänimillään.
Säännöllisyys
Vaikka viestien suunnaton yhteismäärä ei välttämättä ole tärkeä asia, tulisi viestinnän kuitenkin olla säännöllistä. Aktiivinen laadukas viestintä auttaa niiden suhteidenkin syntymisessä.
Koska yksittäiset viestit tavoittavat vain murto-osan seuraajista, johtaja voi mielestäni pelotta myös toistaa itseään — etenkin Twitterissä. Säännöllisyyteen vaikuttavat tietysti myös tilin tavoitteet: jos pyrkimyksenä on saada viesti maailmalle, on syytä miettiä viestinnän kellonaikojakin.
Hanna P on aiemmin kertonut mitä muuta sosiaalisen johtajan työkalupakissa on, tsekkaa sekin.
Johtajan vahva brändi sosiaalisessa mediassa vahvistaa myös organisaation brändiä, aivan kuten jokaisen työntekijälähettiläänkin asiantuntijabrändi tekee.
Mikä tekee hyvän johtajan Twitterissä?
Tässä kyseisessä tapauksessa tuon CDO:n Twitter-tilistä on mielestäni merkittävämpää määrien sijasta tarkastella laatua.
Miten esimerkiksi seuraajat jakautuvat maailmassa? Tämä selviää vaikka Followerwonkin seuraaja-analyysin avulla. Johtajan vuorovaikuttavuudesta eli osallistumisesta keskusteluun kertoo omaa tarinaansa niin ikään Followerwonkissa näkyvä Social Authority Score, reagointi muiden viestintään kasvattaa lukua. Millaisia pisteitä suomalaisilla CDO:illa on?
Tilin läpinäkyvyyden ja aitouden mittaamiseen ei varnaista työkalua löydy, mutta johtajan viestinnän aikaansaama vuorovaikutus varmasti kertoo omaa tarinaansa aiheesta.
