Miten Mikosta tuli media?
"Yksi @mikko Hyppönen myy aivan varmasti enemmän kuin kaikki F-Securen myyjät yhteensä".
Näin totesi Jani Virtanen M&M:n sisältömarkkinoinnista kertovassa blogissa jonkin aikaa sitten.
Mitä tähän vastaa itse guru eli kuinka tärkeä rooli on Mikko Hyppösen henkilö/asiantuntijabrändillä ja viestinnällä F-Securen markkinoinnissa?
"Joo, varmasti myyn todella paljon vaikken myyntimies olekaan. Terveisiä vaan esimiehelle ja firman johtoryhmälle!"
Kun Mikko tviittaa niin päätä huimaa, erityisesti lukemat. Twitter-tili @mikko on paljon seuratumpi kuin F-Securen virallinen tili ja heti pääministeri Stubbin jälkeen Suomen seuratuin asiantuntijatili. Hyppösellä on seuraajia 84 tuhatta ja rapeat päälle ja tviittejäkin yli 24 tuhatta. Tietoturva-asiantuntijana Hyppönen on yksi maailman seuratuimmista.
Tässä kohtaa tekee mieli suhteuttaa Hyppösen toimintaa muihin suomalaisiin tviittaajiin eli käydään tsekkaamassa vaikka tilastoguru H. Pöngän tilastoista, paljonko suomalaiset keskimäärin tviittailevat. Tulos on Mikkoon verrattuna aika karu: viime vuonna suomalaisilla tviittaajilla oli keskimäärin 70 seuraajaa ja 283 tviittiä.
Vahva asiantuntijabrändi
toimii kuin media
Hyppösen huimat luvut ja vahva henkilö/asiantuntijabrändi somessa ovat tulos sisukkaasta ja määrätietoisesta toiminnasta ja todellakin kovan työn takana. Hän nosti ensimmäisen verkkosivustonsa pystyyn vuonna 1994, aloitti aktiivisen bloggaamisen vuonna 2004 ja tviittaamisen viitisen vuotta sitten vuonna 2009.
Mikä sitten on Hyppösen resepti vaikuttavan asiantuntijabrändin rakentamiseen eli mitä muuta vaaditaan kuin kovaa työtä?
"Kun aloitin twiittaamisen, asetin itselleni selkeät tavoitteet ja aikataulun. [Tweettaa tämä!] Minun piti saavuttaa tietty määrä seuraajia ja Twitterin kautta saatua kansainvälistä näkyvyyttä kuuden kuukauden sisällä – tai olisin luopunut koko hankkeesta. Tavoitteet täyttyivät ja Twiittaan edelleen."
Kun Mikko tviittaa tietoturvasta niin hänen viestinsä näkee jopa kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa. Tämä ei olisi mahdollista millään muulla medialla. Itse asiassa Mikosta, niin kuin muistakin Twitterin suosituista henkilöbrändeistä, on tullut itsessään media.
"Osalla seuraajistani on miljoonia seuraajia itsellään, esimerkkinä Marcelo Tas. Kun he retweettaavat sanomisiani, näkyvyys voi olla aika huimaa. Suosituimmat twiittini ovat saaneet useita tuhansia retweettejä."
Exactly 45 years ago, on October 29, 1969, The first link is established on ARPANET — the precursor to the Internet. pic.twitter.com/xjsUSiGypF
— Mikko Hypponen (@mikko) 29. lokakuuta 2014
Oleellista asiantuntijan näkökulmasta on tavoittaa myös "perinteinen" media eli toimittajat.
"Vaikka minulla onkin kymmeniä tuhansia seuraajia, kaikkein oleellisinta on, että useampi sata toimittajaa eri puolilta maailmaa seuraavat tiliäni. Kun jotain merkittävää tapahtuu verkossa, kommentoin sitä tilini kautta – ja toimittajat lainaavat kommenttiani jutussa sellaisenaan. Näin kansainvälinen näkyvyys tulee ikäänkuin itsestään, toimittajat saavat juttuihinsa asiantuntijakommentin, eikä heidän edes tarvitse soittaa minulle. Usein artikkelistä ei edes näe, että toimittaja ei ole ollut minuun lainkaan yhteydessä ("The situation is unique, commented Mikko Hyppönen from F-Secure").
"Retweettien määrä
on hyvä mittari"
Tavoitteellisuuden lisäksi vaikuttavaan ja tulokselliseen someviestintään kuuluu olennaisesti myös mittaaminen. Mikko mittaa mm. retweettien määrää.
"Se on helppo mittari sille, miten hyvin menee. Jos lohkaisen mielestäni jotain nasevaa mutta se saa vain muutaman retweetin, vähän oikein harmittaa."
Hyvä työkalu retweettien mittaamiseen on Hyppösen mielestä Favstar. Siellä voi helposti myös tsekata kenen tahansa Twitter-käyttäjän parhaat tweetit ('Best Of').
"Käyn silloin tällöin myös Twitterin omassa analytiikassa:
Se kertoo varsin tarkkaan yksittäisen tweetin tiedot, mukaanlukien kokonaisyleisön. Tässä on esimerkkianalytiikkaa tweetistäni joka sai yli miljoonan käyttäjän yleisön:
Seuraajien määrän kasvamista Hyppönen ei juurikaan seuraa, mutta silloin kun seuraa, tekee sen Twittercounterilla.
"Kirjoitan osan
sisällöistä etukäteen"
Hyppösen viiden vuoden Twitter-taipaleelle mahtuu viljalti sisältöä ja tärkeitä tietoturvauutisia. Hän keksikin keinon kiinnostavien sisältöjen kierrättämiseen.
"Nostimme Mäkisen Esan kanssa keväällä pystyyn botin joka twiittaa uudelleen vanhoja sanomisiani, täsmälleen viisi vuotta myöhemmin. Se on ollut mielenkiintoinen ikkuna menneeseen.
Someviestinnän sovittaminen arkipäivään eli muuttaminen rutiiniksi on myös tärkeä palikka, kun rakennetaan ja ylläpidetään henkilö- ja asiantuntijabrändiä. Miten Mikko ujuttaa someviestintänsä osaksi arkea? Ja näistä neuvoista kannattaa nyt todellakin ottaa onkeen:
"Käytän Twitteriä monta kertaa päivässä. Tosin joskus otan muutaman päivän lomia, ja se tekee hyvää. Twiittaan kaiken itse, ja käsin. Eli en käytä ajastettuja twiittejä. Kirjoitan osan tulevasta sisällöstä etukäteen. Jos kentällä on hiljaista, käytän näitä valmiita juttuja 'täytteenä'."
Ei Facebookille ja
LinkedInille
On helppo ymmärtää miksi Hyppönen on valinnut vaikuttamisen työkaluiksi juuri Twitterin ja blogin. Ne kanavat toimivat kuin häkä juuri asiantuntijasisältöjen ja uutisten levittämisessä.
Myös Facebook ja LinkedIn voivat olla tehokkaita kanavia julkaista asiantuntijasisältöä, mutta niihin menoa Hyppönen ei vielä edes harkitse. F-Secure kyllä toimii niissä molemmissa yritysprofiilissa ja on kerännyt noin 200 000 seuraajaa/tykkääjää. LinkedIn on Hyppösen silmissä vain rekrykanava.
"Miksi minun pitäisi olla Linkedinissä? En ole hakemassa uutta työpaikkaa. Liityn LinkedIniin sitten, kun työpaikan vaihto tulee ajankohtaiseksi."
Onko Mikolla mielessä joku muu somepalvelu, jonka hän aikoo seuraavaksi ottaa haltuun?
"Tällä hetkellä en aio laajentaa Twitterin ulkopuolelle. Se riittää nyt hyvin. Jos olisin laajentamassa, loogiset valinnat olisivat Snapchat stories. Ja tietysti Instagram."
Kerro Mikko vielä lopuksi, ketkä/mitkä ovat sinun mielestäsi hyviä tai esimerkillisiä henkilö- ja asiantuntijabrändejä somessa?
"Elon Musk, Jari Parantainen, SwiftOnSecurity, Oona Räisänen, Bret Victor ja Helsingin Rakennusvirasto."
Tästä(kin) olen samaa mieltä, erityisesti Parantaisen ja Rakennusviraston kohdalla 🙂
