Törmään sosiaalisessa mediassa jatkuvasti toimittajiin, joten olin hieman hämmentynyt, kun kuulin, että se on monelle toimittajalle vielä melko vierasta maastoa. Näitä someilemattomia toimittajia löytyy kuulemma vielä suuristakin toimituksista. Vaikka moni heistä onkin todennäköisesti Facebookissa, harvempi ehkä käyttää sitä mitenkään ammattillisesti.
Kerrataanpa miksi sinun kannattaisi aktivoitua somessa ja ottaa sometyökalut osaksi toimittajan työkalupakkiasi.
Somen suurimmat hyödyt toimittajan työssä
1. Saat juttujasi laajempaan levitykseen.
Somen kautta sinun on mahdollista saada omia ja kollegoiden juttuja laajempaan levitykseen, kun verkostoihisi kuuluvat levittävät somepäivityksiäsi eteenpäin. Saattaapa satunnainen kävijä sen julkaisukanavanne sivuille tuoneen jutun lisäksi bongata sieltä muutakin mielenkiintoista. Itse olen somen kautta päätynyt esim. monille YLEn aluetoimitusten ja paikallislehtien sivuille, joille en muuten olisi tullut menneeksi.
2. Saat apua juttujen tekemiseen someverkostoista.
Voit hyödyntää someverkostojasi, kun haet vaikkapa haastateltavia, tietoa tai ihmisten kokemuksia johonkin aiheeseen liittyen. Somesta voit ylipäänsäkin löytää ideoita ja aiheita juttuihisi. Some-kulttuurissa tästä puhutaan joukkouttamisena tai sorsastuksena (crowdsourcing).
3. Voit luoda läheisemmän suhteen lukijoihisi / yleisöösi.
Some mahdollistaa siirtymisen yksisuuntaisesta tiedonvälittäjästä vuorovaikutteiseksi. Somessa voit tutustua lukijakuntaasi ja yleisöösi, käydä heidän kanssaan keskusteluja, saada ideoita ja palautetta työstäsi. Kun tulet somessa tutuksi lukijoillesi / yleisöllesi, myös tekemäsi työ herättää heissä todennäköisesti enemmän kiinnostusta.
4. Voit tarjota lukijoillesi / yleisöllesi mahdollisuuden päästä myös ”kulissien taakse”.
Avaa (mahdollisuuksien mukaan) journalistista prosessia.
Somessa toimimalla rakennat myös omaa toimittajabrändiäsi, mikä ei alati muuttuvilla ja epävarmoilla työmarkkinoilla ole lainkaan huono asia.
Ota hyöty irti näistä
Twitter on uutiskanavana tällä hetkellä ehdoton ykkönen. Storifyssa kootaan sosiaalisista medioista kerättyä materiaalia yhtenäisiksi jutuiksi. Myös Facebook on edelleen hyvä kanava käydä keskusteluja ja levittää juttuja, ellei sitten oman profiilin käyttäminen siellä myös ammatillisesti tökkää vastaan.
Toimittaja Niku Hooli toimii sujuvasti Storifyissa
Google+ ei ole vielä noussut suureen suosioon, mutta silti tutustumisen arvoinen. Etenkin suomalaisten Google+-aktiivien keskuudessa käydään tasokasta keskustelua.
Vaikka LinkedIn onkin ammatillinen verkostoitumiskanava, en silti poissulkisi sitä, etteikö siellä voisi joskus julkaista myös omia juttujaan, etenkin, jos ne liittyvät työelämään, rekrytointiin jne.
Vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen löydät täältä Zenton blogista. Tarvittaessa voit tulla meille myös koulutukseen.
Annan tässä kuitenkin seuraavat yleisneuvot:
- Ole sosiaalinen! Älä jää vain yksipuoliseen viestintään vaan seuraa aktiivisesti myös mitä muilla on sanottavaa, osallistu keskusteluihin ja jaa toisten hyviä juttuja eteenpäin.
- Seuraa ihmisiä, älä vain muita toimittajia tai ns. tunnettuja nimiä. Somen mielenkiintoisimmat sisällöt tulevat useimmiten ns. taviksilta.
- Mieti, mitä ja milloin jaat. Jos jaat jossakin palvelussa kaikki omat juttusi ja muun toimituksen tekemät jutut ja vieläpä peräkkäin, se koetaan helposti spämmäykseksi.
- Älä turhaan ajattele mitään sosiaalista mediaa ”liian vaikeana mulle”. Jos minä yli 40-v:nä olen oppinut niitä käyttämään, opit kyllä sinäkin!
Yksi hyvä esimerkki somessa aktiivisesta toimittajasta: https://twitter.com/KirsiMM
Tuija Aallon kokoama lista toimittajista Twitterissä: https://twitter.com/tuija/toimittaja
