Kuka tuntee yrityksen paremmin kuin yrittäjä itse ja työntekijät? Voisin vannoa ja vakuuttaa, ettei kukaan. Eikä minusta yksikään sosiaalisen median läsnäolo- ja päivityspalveluita tarjoava yritys voi olla yhtä perillä teidän viestistänne kuin te itse.
“Viimeaikoina erilaisia sosiaalisen median läsnäolo- ja päivityspalveluita tarjoavia yrityksiä on syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella. Tämä kertoo siitä, että yritykset eivät todellakaan ymmärrä miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia ja uudet toimijat pyrkivät hyödyntämään tätä.”
Timo Paloheimo, Sosiaalisen median läsnäolopalvelut ovat huonoja laastareita, W.Steinmann
Sosiaalisen median koulutuksissammekin tämä on noussut keskusteluun useaan otteeseen. Kursseihimme osallistuu lähes aina joko yrittäjä itse tai markkinoinnista vastaava työntekijä ja joskus siihen omaan yhteisöllisen median viestiin sekä strategiaan on vaikea valmistautua yrityksen sisältäkin. Millä eväillä läsnäolopalvelu sen muka voisi tehdä? Aina kun olemme kertoneet päivityspalvelujen olemassaolosta, on se aiheuttanut epäuskoisia ilmeitä. Miten kukaan voisi suoriutua siitä kunnialla?
Dagmarin tutkimuksen mukaan kuluttajat kannustavat yrityksiä aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa – yrityksiä, ei niiden käskyläisiä. Ja on pakko kysyä, kuinka läsnäolopalvelut puristavat asiakkaista, faneista, tykkääjistä ja seuraajista ne yrityksen tuote- ja palvelukehityksen kannalta oleellisimmat mehut, konkreettisten kauppojen lisäksi ja antavat jotain muutakin takaisin kuin päivän tarjouksia? Kaksi kolmesta kuluttajasta kun kuitenkin kokee myönteisenä yritysten tuotekehitykseen osallistumispyynnöt. Pahimmassa tapauksessa päivityspalvelu tosiaan estää yritystä kehittymästä sosiaalisiksi, asiakkaiden kanssa keskusteleviksi ja osallistumasta markkinointiviestinnän tulevaan murrokseen.
“Sulin: Tulevaisuudessa some on työpaikka. Kokopäiväinen, ei otona. #juridiikka”
@riikkahoo, Twitter
Juuri nyt läsnäolopalvelut iskevät siihen karuun olettamukseen, että yrityksissä somea joudutaan tekemään otona eli oman työn ohessa. Ikävä kyllä monessa paikassa näin on ja yritykset eivät uskalla mukaan sosiaaliseen mediaan, vaikka käsissä on ehkä tehokkain ja tarpeellisin markkinoinnin väline ikinä. Nyt olisi olennaista nähdä juuri se, että tämä on viestintää jonka tulisi tulla juuri yrityksestä tai organisaatiosta itsestään, sen sisältä, sen ytimestä. Sieltä missä juuri sen bisneksen ymmärrys on. Ja jonain päivänä, ei ehkä edes niin kovin kaukana tulevaisuudessa tajutaan sosiaaliseen mediaan osallistumisen olevan muutakin kuin markkinointia, se on parhaassa tapauksessa kokopäiväistä kanssakäymistä, tuotekehitystä, kommunikaatiota. Tulevaisuudessa somella on yrityksissä ehkä jopa täyspäiväiset tekijänsä.
Tottakai osallistuvan ja osallistavan median strategiassa on kullakin yrityksillä asioita, joita voi ulkoistaa muille yrityksille. Tekniset ratkaisut asiakkaiden osallistamisen helpottamiseksi on yksi tällainen asia, joka kannattaa ulkoistaa. Itsensä strategian tekemisessä kannattaa käyttää ulkopuolista apua, konsulttia ei kokonaisuuden tuottajaa ja toteuttajaa. Kumppaniksi kannattaa kaveriyritys ottaa, yhdessä tekeminen madaltaa kynnystä. Mutta itse yrityksen ja asiakkaan välinen kommunikaatio, eihän sitä kannata ulkoistaa! Kunnon kumppaneita löytyy kyllä, Zento muiden muassa.
Nyt minut toki sopii todistaa väärässä olevaksi, vasta-argumentointi ja keskustelu on enemmän kuin suotavaa, täällä tai Facebook-sivullamme.
Saapuneita kommentteja vanhan Zenton sivun puolelta:
Teemu Korpi: “Sosiaaliseen mediaan voi osallistua eri tasoilla ja kaikki niistä ei sisällä keskustelua. Olen samaa mieltä, että keskustelua ei voi ulkoistaa ja esimerkiksi Facebook ja Twitter ovat käytännössä juuri keskustelua. Toki niitäkin voi käyttää “julkaisumoodissa” osallistumalla, mutta se on kyseisten palvelujen väärinkäyttöä.
Oman määritelmäni mukaan myös esimerkiksi blogit kuuluvat sosiaaliseen mediaan ja ovat hyvin käyttökelpoisia markkinointimielessä. Näissä sisällöntuotanto voidaan, ainakin osittain, ulkoistaa. Haamukirjoittajia on aina ollut olemassa. Sitten, kun blogiartikkelisi aiheuttaa kommentointia, siirrytään keskustelun puolelle, joka on hoidettava pääasiassa itse.
Ulkoistettavia sisältöjä, jotka voidaan lukea osallistumiseksi sosiaaliseen mediaan ovat tekstit, videot, powerpointit, pdf-tiedostot jne. Kannattaa siis ajatella sosiaalista mediaa laaja-alaisesti eri sisältöjen ja palvelujen kautta sekä sen kautta kuinka paljon on valmis laittamaan itseään likoon.”
Hanna Takala: “Totta, ennenkuin ollaan keskustelussa, ulkoistaminen on periaatteessa mahdollista. Minulle tämä merkitsisi kyllä sitäkin, että keskustelua herättävissä tilapäivityksissä pitäisi myös olla itse läsnä 🙂
Aivan kuten sanoit, sisältöjä on monenmoisia ja niistä pitäisi ottaa kaikki irti, osa on todellakin ulkoistettavia ja ne kannattaakin ulkoistaa ihan jo perspektiivinkin vuoksi!”
