Sosiaalisen median julkaisujen sitoutumisaste on tärkeä juttu myös viestivälle asiantuntijalle, eikä vain organisaatio- ja yritystileille.
Tutustuin taannoin Digital 2019: Global Digital Overview -raporttiin ja erityisesti sen Suomea koskevaan osioon, jonka löydät alta. Saattaa johtua taannoisesta organisaation somesparrauskeikasta (analysoin heidän somekanavansa ja tein toimintaehdotuksia), jossa puhuttiin paljon vuorovaikutuksen merkityksestä, mutta huomioni kiinnittyi erityisesti näihin suomalaisten Facebook-sivujen julkaisujen keskimääräisiin sitoutuneisuusasteisiin (ER) tyypeittäin:
Sitoutuneisuusaste on tärkeämpää seurattavaa kuin seuraajamäärät ja Facebook-sivun ollessa kyseessä nämä julkaisujen sitoutumisasteet saakin kävijätilastoista tietoonsa helposti.
Mutta entäs sitten jos rakentaa henkilöbrändiään eikä Facebookista saa henkilötililtä tai omista ryhmäpostauksistaan mitään tilastoja? Miten oman Instagram-julkaisun sitoutumisaste lasketaan? Twitter sentään toimittaa, mutta LinkedInistä ei suorilta irtoa henkilön julkaisujen vuorovaikutussuhde 🙁
Miten sitoutumisaste lasketaan?
Sitoutumisaste lasketaan seuraavalla kaavalla:
ER = (julkaisun reaktiot/kokonaisseuraajamäärä) x 100
Jos halutaan julkaisujen keskimääräinen ER, lasket tietenkin kaikkien julkaisujen reaktiot ja jaat ne julkaisujen kokonaismäärällä ennen kuin jaat kokonaisseuraajamäärällä.
Julkaisujen reaktioihin kuuluvat lähinnä nähtävissä olevat tykkäykset (myös ❤️-😠), kommentit, jaot ja videoiden näyttökerrat. Toki sitoutumista olisivat myös esimerkiksi linkin klikkaukset, mutta ne on hivenen hankala vaikka siitä yksilön FB-tekemisestä osoittaa.
Mikä on hyvä sitoutumisaste?
Se, mikä on hyvä sitoutumisaste, onkin sitten eri juttu. Esimerkiksi nuo alussa näyttämäni kalvon luvut Facebook-sivuilta ovat joistain näkövinkkeleistä katseltuna aivan hyviä lukuja. Suorastaan huippuja, jos operoitaisiin miljoonaseuraajien kanssa. Jos vaikka vertaat globaaleihin lukuihin, niin Suomen tulos on hyvä perussuoritus:
Toisaalta taas jos ajatellaan, että rahallisesti kannattaa boostata vain päivityksiä, joiden ER on 10% tai yli… hätäinen 4½ ei ole lähelläkään. Rahalla harvemmin saa sitoutumisastetta nousuun, kyllä se on se alkuperäinen julkaisu jonka sen täytyy tehdä.
Yhtä hyvää sitoutumisastetta ei oikeastaan voi edes sanoa, sillä se riippuu tietysti myös alustojen luonteesta. Niin organisaationa kuin asiantuntijana kannattaa pyrkiä siihen, että sitouttamisen aste on tasaisessa kasvussa.
Ja lopultakin nämä ovat vain numeroita, tärkeämpää on se mitä siitä sitoutumisesta syntyy.
Suhteet syntyvät sitoutumisesta
Onko sitoutumisasteella niin väliä vaikka asiantuntijabrändiä rakentaessa? Kyllä on. Se ei ole vain “kiva kun joku tykkää” -luku, vaan se on todiste siitä kanssakäymisestä, josta suhteet syntyvät. Sosiaalinen myynti (todellisten palveluiden ja tuotteiden tai ajatuksen) perustuu hyvin vahvasti suhteisiin ja niissä syntyvään luottamukseen.
Vaikka et laskisikaan omien viestiesi sitouttavaa vaikutusta, muista sosiaalisen median toimivuuden perustuvan sosiaalisuuteen. Sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa.
Mitä jos seuraavan kuukauden tavoite olisi hankkia parempaa todistusaineistoa tästä?
