Ongelma on siinä, että tietty yleisö on vain sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi nuoret toimivat diginatiiveina melkeinpä vallan verkossa, eivätkä katso televisiota tai lue lehtiä. Tähän ongelmaan ovat törmänneet esimerkiksi monet liitot: toimintaa pitää tuoda myös verkkoon, koska nuoret jäsenet tavoittaa vain sitä kautta.
YLE Uutiset on vuoden 2012 alusta aloittanut uuden Suora linja -ohjelmansa. Suoralla linjalla pyritään tavoittamaan ja erityisesti osallistamaan verkossa toimivat ihmiset. 10 minuutin suoraksi ohjelmaksi kuratoidaan päivän ajankohtaisia asioita verkosta ja niistä sosiaalisessa mediassa syntynyttä keskustelua.
Suoran linjan keskusteluun voi osallistua monin eri tavoin, muun muassa näin:
- suoran lähetyksen sivulla
- YLEn Puheenaiheet-sivulla
- Suora linja -sivulla Facebookissa
- Twitterissä @suoralinja-tilin kanssa keskustelemalla tai hashtagilla #suoralinja
- Suora linja -toimittajia tavoittaa myös Google+:lla, tarvittaessa lähetykseen järjestetään Google+-hangouteja!
Toimittaminen sosiaalisen median aikakaudella
96 % suomalaisista toimittajista käyttää sosiaalista mediaa työssään, Cisionin tutkimuksen mukaan. Ruotsissa vastaava luku on 91 %, näin kertoi Medievärlden kesäkuussa 2011. Toimitustyössä sosiaalista mediaa voi käyttää monipuolisesti, muutenkin kuin oman sisällön jakopalveluina tai uutislähteenä.
Suorassa linjassa on hyvin pitkälti kyse massiivisten useissa paikoissa rönsyilevien verkkosisältöjen kuratoimisesta tv-ohjelmaksi eli eri sisällöistä kootaan yhtenäinen tarina. Talkoistaminen eli crowdsourcing muodostunee ennen pitkää arkipäiväksi myös uutisissa. Meissä kaikissa asuu nykyään myös pieni sisällöntuottaja ja on vain hienoa, että se sisältö tulee hyödyksi. Tarina kasvaa ja kehittyy jatkuvasti.
Kuratointiin liittyy myös kuratoijan oma panos, sisältöä ei kerätä automaattisesti vaan valikoiden, koostaen ja täydentäen. Toimittaminen ei ole kadonnut mihinkään. Työkaverini Kirsi kaipaisi Suoraan linjaankin kevyttä anna-kaisahermusmaista ääntä sekä väriä ja suoran lähetyksen vauhtia sekä vaarallisia tilanteita.
Sisältöjen hyvä kuratoiminen tavaksi
Kaikki eivät tietysti voi suodattaa sisältöä televisioon, vaan on käytettävä muita välineitä.
Olen eräälle alkuvuoden asiakkaista valmistellut kuratointia koskevaa materiaalia. Tässä tapauksessa kuratointiin käytettävänä palveluna on Storify, jota käyttää esimerkiksi YLE Tampereen toimittaja Kirsi Matson-Mäkelä. Yleltä onkin blogattu, että juttukeikkojen sijasta nyt kuratoidaan!
Ja toki kuratointi sopii muillekin kuin toimittajille, onhan sana “kuratoida” ehkä jopa tutumpi esimerkiksi museo- ja taideväelle. Olen aiemmin maininnut kuratoinnin Tumblrin yhteydessä, ja tuonut sen esille niinkin erilaisille toimituksista eroaville toimijoille kuin huvipuisto ja teatteri. Sinullakin lienee asioita, teemoja tai asiakkaidesi tuottamaa sisältöä, josta voisit kuratoimalla järjestää näyttelyitä edelleen muille asiakkaillesi sekä yhteistyökumppaneillesi jaettavaksi.
Sosiaalisen median perusteista voidaan päästä hyvinkin pintaa syvemmälle.
Jos sinua kiinnostaa kuratointia koskeva valmennus, ota ihmeessä yhteyttä heti tai liity uutiskirjeen tilaajaksi, niin saat tiedon kun uusia kursseja, klinikoita ja valmennuksia on tarjolla. Ja jos haluat olla avuksi tulevien sosiaalisen median koulutusten aiheiden suhteen, käypä vastaamassa muutamaan aikaisemmin esittämääni kysymykseen.
