“Pystyt tekemään siellä itsestäs korvaamattoman”, näin sanoin ystävälleni viime marraskuussa, kun hän sai todella hänelle sopivan työpaikan.
Tarkoitin omassa mielessäni sitä, että hänen tulisi olla oma-aloitteisesti työntekijälähettiläs, siten tehdä itsestään korvaamaton ja varmistella jatkosopimus. Tiesin, että hänen ystäväverkostonsa on juuri sopivaa maaperää kyseisen työpaikan sisällölle sekä tuotteille ja hei, yksi Mikkokin myy varmaan enemmän kuin F-Securen myyjät yhteensä. Kaverillani on siis minun nähdäkseni ässä hihassaan.
Vaan ei hyvä työntekijälähettiläs ole vain verkostonsa summa, vaan tarvitaan myös hyvää asiantuntijabrändiä.
Hyvä henkilöbrändi ei perustu siihen brändättyyn henkilöön
Millainen sitten on hyvä asiantuntijabrändi? Sekään ei ole täysin selvää kaikille, sillä toinen ystäväni kertoi puolisostaan näin:
“X pitää [henkilöbrändejä] ihan järkyttävänä egoistien mölinäkerhona, jolla ei ole mitään arvoa eikä hyötyä”
Ei ole yksi eikä kaksi asiantuntijaa, jotka nimenomaan mölisevät eivätkä tarjoa seuraajilleen mitään arvoa ja hyötyäkin vain aniharvoin. Noiden mölisijöiden joukossa on epäilemättä vahvan näköisiä henkilöbrändejä, mutta niinkuin Katleena Kortesuo Tee itsestäsi brändi -kirjassa kirjoittaa, on hyvä brändi vahva, mutta vahva brändi ei aina ole hyvä.
Minusta yksi avainasia sinun hyvässä asiantuntijabrändissä on se, että se ei koske sinua. Kyllä, luit oikein: sinun brändisi ei koske sinua. Vastasinkin ystäväni kertomaan välittömästi, että
“Niin paras henkilöbrändihän ei koske henkilöä vaan yleisöä.”
Tämä pätee myös viesteihin, joita työntekijälähettiläs lähettää eteenpäin työpaikkansa brändistä ja omasta osaamisestaan. Niiden viestien on syytä koskettaa hänen yleisöään. Antaa vastaanottajille jotain arvoa ja hyötyä heidän tarpeisiinsa liittyen. Kun kyselin edellistä artikkeliani varten mikä saa työntekijälähettiläänä nyt toimivat jakamaan sisältöjä, tulikin onneksi esille se oletettu yleisön kiinnostus.
Työntekijälähettiläs, jonka taustalla on hyvä yleisön huomioiva henkilöbrändi, pyrkii olettamuksista vakaaseen tietämykseen!
Tuottava työntekijälähettilyys vaatii hyvää asiantuntijabrändäystä
Tavoitteellinen työntekijälähettilyys tottakai pyrkii paitsi suuremman yleisön luonnolliseen tavoittamiseen, myös asiakashankintaan ja asiakassuhteiden ylläpitoon. Esimerkiksi siis siihen, että kassakone kilahtaa tai saadaan uusia jäseniä järjestöön.
Näitä toiminnallisia tavoitteita tukeakseen on työntekijän hyvä ymmärtää esimerkiksi
- avainsanoittaa sekä hashtagittaa lähettämänsä, kuitenkin hänen näköisensä viestit
- ja lähettää viestit oikeaan aikaan omaa yleisöään ajatellen.
Olettamuksien sijasta kannattaa tehdä siis ainakin kevyttä selvitystyötä vaikkapa siitä milloin se oma kaveripiiri ja verkosto on linjoilla. Esimerkiksi Followerwonkilla selviää milloin Twitter-yleisösi on aktiivista ja Instagramiinkin on konstit.
Käytännössä koen, että kun organisaatio innostuu käynnistelemään omaa työntekijälähettiläsohjelmaa, sen kannattaa myös kannustaa ja kouluttaa hyvään henkilö- ja asiantuntijabrändäykseen tarjoamalla niin välinekoulutusta kuin muitakin kehittymisen mahdollisuuksia. Niissä organisaatioissa, jotka ovat sosiaalisia ja kannustavat työntekijöitään aktiiviseen sosiaalisuuteen todennäköisesti päästään paremmin tavoitteisiin, konkreettisesti tehdään enemmän kauppaa.
PS. Nyt ehkä kysymys kuuluu, onko alussa mainitsemani ystävä saanut minut jo ostoksille työpaikalleen? Ei, vaikka hänen töitä koskevia viestejä pääseekin läpi Facebook-etusivulleni. Niissä viesteissä ei ole ollut kosketuspintaa minun elämääni, mutta olen iloinen siitä miten hän viihtyy työssään.
