Mashable julkaisi taannoin Help for Depression -sivun infografiikan, jonka mukaan positiiviset Facebook-päivitykset saavat enemmän tykkäyksiä ja negatiiviset päivitykset enemmän kommentteja. Tämä on tietysti kiinnostavaa kaikkien sosiaalisessa mediassa markkinoivien kannalta, mutta erityisen mielenkiintoista tämä on yhden tulevan koulutuksemme takia.
Ensi viikolla alkaa nimittäin hyvinvointiin keskittyville yrittäjille suunnattu sosiaalisen median kurssi Hyvis Pirkanmaan kanssa. Ja mitä muuta yhteisöissä tapahtuvien päivitysten positiivisuus tai negatiivisuus olisi, kuin ihmisten hyvinvointia?
Kuva: CC By Dennis Wong
Hyvinvointi ja sosiaalinen media
Hyvinvoinnin digitaaliseen lokeroon mahtuu eritoten blogeja: on laihdutusblogeja, terveysblogeja, liikuntablogeja, onnellisuusblogeja, tietoisen läsnäolon blogeja, ruokablogeja… Hyvinvointi on erittäin suosittu niche, jonka sisälle laadukas sisältö ja luotettavat yhteydet ovat varmasti tervetulleita.
Syksyllä 2011 kohistiin psykiatri Elias Aboujaouden väitteestä, että Facebook muuttaa ihmisen persoonaa. Hän katsoo sosiaalisen median vahvistavan muun muassa ihmisen narsisistisia piirteitä ja olevan itsensä kauppaamista. Verkostoitumisen ei kuitenkaan ole mikään pakko olla negatiivinen muuttuja.
Sosiaalinen media on merkittävä tekijä hyvinvoinnissa, niin hyvässä kuin pahassa. Kysyin Twitterissä seuraajiltani seuraavaa: Voiko sosiaalisessa mediassa verkostoituminen vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin merkittävästi? Sain vastauksesi muun muassa tämän Anna Arsnivan kommentin ja monta muuta samansuuntaista:
@hannatakala Ilman muuta, jopa jos se jää vain tähän ruudulle, mutta yleensä kontaktit laajenee live-elämäänkin joiltain osin. Laatua eloon!
— Anna Arsniva (@logleidi) tammikuu 11, 2012
Hyvinvointi ja sosiaalinen media ovat siis aivan varmasti keskenään luonnollisesti linkittyvä asia niin yksityisellä kuin yritystasollakin. Ainakin molemmat herättävät tunteita puolesta ja vastaan! Henkilötasolla voi tietysti itse tehdä päätöksen, ettei anna itsekkyydelle ja minä minä minä -asenteelle valtaa, mutta voiko organisaation viestijä ja markkinoija pitää asiakkaidensa persoonien hyvinvoinnista yhteisöissä?
Hyvinvointibisnes ja sosiaalinen media
Terveyden ja hyvinvoinnin ollessa kyseessä, on erityisen tärkeää ymmärtää kuinka vastaanottajana on ihminen. Ihminen, jolle pitää varmuudella osoittaa, että olet organisaatiosi kanssa hänen luottamuksensa arvoinen ja että arvostat juuri hänen toimintaansa. Jos haluat hänen ostavan sinulta hänen tai hänen perheensä hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavan palvelun tai tuotteen, hänen pitää luottaa sinuun ja tarjontaasi aukottomasti.
Luottamusta ei kasvateta välineillä, vaan sitä kasvatetaan arvokkaalla sisällöllä (ei salaisuuksien paljastelua!), osallistamalla ja yhteyksillä. Oleellista ei ole ovatko lääkäri ja potilas keskenään kavereita Facebookissa, vaan relevantti ja kontekstiin sopiva toimintaan kehottava sisältö niin asiakkaiden kuin kollegoidenkin suuntaan sekä mahdollisuudet kontaktiin (toki kaveruus on kontakti, mutta muitakin tapoja on). Hyvinvointibisneksenkään viestin ei sosiaalisessa mediassa pidä olla pelkkää tarjoustoitotusta. Pyri osoittamaan aitoa kiinnostusta, kannusta erilaisiin aktiviteetteihin ja salli tuntemukset!
Suomessa on muun muassa tällä viikolla Lääkäripäivillä on puhuttu sosiaalisesta mediasta Julkisesti lääkäri – statuksesta lööppeihin -otsikon alla. Erilaisia hyvinvoinnin ammattilaisia ja asiantuntijoita lääkäreistä liikunnanohjaajiin selkeästi kaivataan verkkoon.
Tietysti luottamus ja asiakkaiden hyvinvointi kuuluvat myös muille kuin hyvinvointiyrittäjille. Sitä ei vain aina tule miettineeksi.
