“Luottamus on vaikein saada, arvokkain pidellä ja helpoin menettää.” Näin lukee post-it-lapulla työpisteeni seinällä. Luottamus on kuitenkin kuluneen vuoden aikana monin paikoin menetetty. Luottamuksen rapistuminen on avainsyy työntekijöiden aidon viestinnän tarpeellisuudelle, sillä juuri työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta viestimällä oikeista asioista oikeilla tavoilla.
Useampikin kollega ennusti Kurion somemarkkinoinnin trendit 2017 -tutkimuksessa, että työntekijälähettilyys sanana hiipuu unholaan. Trendinä ja sanana sen sopiikin mennä (koska siis minun lupaanihan se vain odotteli), mutta toimintana se ei ole ehkä koskaan ollut merkittävämpää kuin vuonna 2017!
Miksi työntekijälähettilyys on merkittävää juuri nyt? Vuoden 2017 Edelman Trust Barometerin mukaan luottamus on kriisissä. Luottamus siihen, että intituutiot toimivat oikein, on rappeutunut. Ilmassa on tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja toivottomuudesta sekä luottamuspula nykyisiä auktoriteettejä kohtaan. Eletään kaikukammiossa, jossa totuus on menettänyt merkityksensä.
Keneen enää luotetaan?
Jos valtiojohto, media, elinkeinoelämä ja jopa kansalaisjärjestöt ovat menettäneet luottamuksensa, niin miten on sitten niiden työntekijöiden laita?
Luottamus organisaation kaikkiin puolestapuhujiin on laskenut: merkittävimmät menetykset luottamuksessa ovat kokeneet toimitusjohtaja sekä johtokunta. Ikävä kyllä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen myös asiantuntijoista.
Huomaa kuitenkin, että pienin muutos luottamuksessa koskee “kaltaistani henkilöä” eli asiantuntijat nauttivat toisten asiantuntijoiden luottamusta ja toimitusjohtajat toisten toimarien luottamusta. Jotta yleisön luottamusta saataisiin vahvistettua, kannattaa pyrkiä tukemaan erityisesti ostajapersoonianne vastaavia työntekijäbrändejä.
Työntekijälähettiläänä omassa verkostossa toimiminen on nyt hyvin tehtynä hoitokeino! Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta.
Mitä työntekijälähettilään kannattaa viestiä?
Nyt viimeistään pitää kuitenkin tajuta se, että työntekijäbrändiä ei tule hassata organisaation viestien papukaijana toistamiseen. Luottamusta ei rakenneta tuuttaamalla.
Luottamus järjestelmän luhistumiseen uskovien mielissä rakennetaan pitämällä pesä puhtaana. Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta kertomalla omin sanoin, omalla äänellä asioista, joista kaivataan aitoa vahvistusta.
Yllä olevassa kuvassa ovat ne asiat, joista työntekijöiden olisi nyt hyvä viestiä verkostoilleen. Kuten olen aiemminkin sanonut, työntekijälähettilyys kumpuaa hyvästä työpäiväkokemuksesta. Nyt se työhyvinvointi on vieläkin suuremmassa osassa, sillä se on tärkeää työntekijöidenne lisäksi myös yleisölle.
Eli käytännössä työntekijöiden viesteihin kaivataan ainakin tätä:
- Käytännön kokemukset ja tarinat siitä, että työntekijöitä kohdellaan hyvin
- Ei mainosmaista vaan esimerkiksi tarinamaisiin caseihin perustuvaa tietoa tarjolla olevista korkealaatuisista tuotteista ja palveluista
- Näytetään eri tavoin käytännössä myös muille, kuinka kuunnellaan asiakkaita
Työntekijä on luotetuin tiedonlähde erityisesti työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelua koskevissa asioissa, mutta myös kaikissa muissa kategorioissa!
Huomaa kuitenkin, että henkilökohtainen kokemus on aavistuksen dataa uskottavampaa ja suorapuheisuus päihittää kohteliaisuuden sekä diplomaattisuuden. Eli tarkoitan tosissani sitä rehellistä tarinointia! Spontaaniudesta on myös hyötyä, kun puhutaan siitä tuntuuko tieto oikealta.
Millä välineillä työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta?
Myös viestintään käytettävällä välineellä on nyt väliä luottamuksen kannalta. Ikävä kyllä perinteinen media ei ole ainoa, joka on kokenut menetyksiä luottamuksen saralla, vaan myös sosiaalisen median pisteet ovat laskeneet.
Informaation lähteenä kannattaa mielestäni — erityisesti työntekijälähettilyyden ollessa kyseessä — huomioida hakukoneet, joiden luotettavuuspisteet ovat kasvaneet yhdessä “vain verkossa” -median sekä omistetun median kanssa.
Tulkitsisin tätä sinuna niin, että kaikkia organisaation viestijöitä kannattaa kannustaa kertomaan siitä omasta työpäiväkokemuksesta, luotettavista tuotteista sekä asiakkaiden kuuntelemisesta erityisesti sellaisilla sisällöillä, joilla on mahdollisuus osua hakukoneisiin. Hakukoneoptimoinnin kannalta parhaista sisältöformaateista kannattaa tsekata vaikkapa Mozin video The 10 Types of Content That Work Best for SEO.
Työntekijöiden viestintää verkkosivuillanne voisi minusta tapahtua tuolta 10 kohdan listalta ainakin näissä muodoissa:
- Säännöllisesti ilmestyvät blogiartikkelit
- Yksityiskohtaiset ja informaatiorikkaat listat
- Monisivuiset oppaat
- Visualisoitu data tai muu monimutkainen tieto
- Video
Toki tuo visualisoitu data kannattaa kuvana julkaista myös niissä sosiaalisen median kanavissa, kannattaa kokeilla esimerkiksi animoitu GIFiä Twitterissä. Videoitakin julkaisisin niille omistetuissa kanavissa. Nämä sitten taas kannattaa upottaa verkkosivuille, vaikkapa blogisisällön joukkoon.
Nyt on korkein aika keskittyä työntekijöidenne ääneen, viestiin ja viestinnänvälineisiin.
Artikkeli on julkaistu 3.2.2017 englanniksi Smarpin blogissa otsikolla Has Employee Advocacy Ever Been More Important?
