Kuten on sanottu, sosiaaliseen mediaan meneminen ei riitä vaan siellä pitää jotain tehdäkin ja otolliseen aikaankin. Ja jos jokin olisi vielä tarpeellisempaa, niin se olisi viestisi osuminen kohteeseensa.
Harvalla on valta ja voima päättää millainen yleisö sattuu siunaantumaan, erittäin harvassa ovat ne jotka voivat tosissaan valita (ellei puhuta suljetuista ympäristöistä, joihin pääsee mukaan vain kutsuilla). Voidaan toki “päättää” keitä lähdetään tavoittelemaan ja sitten pyrkiä kohti tätä tavoitetta visuaalisilla valinnoilla, sisällön sävyllä, tarjousten laadulla, asiakkaan osallistamisella ja palkitsemisella ja vastaamalla tämän päätetyn yleisön tarpeisiin erilaisin keinoin. Aukotonta systeemiä yleisön valitsemiseen ei ole, ei sosiaalisessa mediassa eikä kivijalassa sijaitsevassa myymälässä.
Lienee aika selvää, että valtaosa meistä tavoittelee ostovoimaista tuotteestamme aidosti kiinnostunutta yleisöä? Jos tuo yleisö on kovin rajallinen, haluamme ehkä myös tuotteemme ilosanomaa eteenpäin jakavia ja asiakkuudesta haaveilevia seuraajia? Halusimmepa mitä hyvänsä, sen tulee näkyä niissä muissa valinnoissamme.
Sisällöntuottajina voimme mielessämme visualisoida erilaisia kuvitteellisia yleisön edustajia sosiaalisen median sisältöstrategiaamme varten:
- miltä he näyttävät
- missä he ovat töissä
- millaista autoa he ajavat vai ovatko he julkisen liikenteen suurkuluttajia
- mistä he puhuvat lounaalla
- mihin he uskovat
- miten he jakavat eteenpäin mielestään hyviä juttuja
- ja ennen kaikkea: mihin heidän tarpeeseensa me voimme tuotteillamme ja palveluillamme vastata?
Ja kun sitten luomme sisältöä, pidämme nämä kuvitteelliset yleisön jäsenet mielessä. Kun viestisi ei ole aivan geneerisin mahdollinen, se koskettaa suuremmalla tarkoituksella niitä joiden sen tuleekin koskettaa. Mitä spesifimpiä valintasi ovat, sitä helpommaksi viestisi muodostaminen tulee, mutta muista myös miten otantakin kapenee! Muista myös, että nyt kun luot itsellesi nämä kuvitteelliset rajat, niitä rajoja tulee testata ja venyttää, rakentaa uusia raja-aitoja silloin tällöin ja koetella tilannetta. Tuotteesikin päivittyy, miksi yleisösi ei päivittyisi? Tässä mitataan palvelualttius, ei käytettyä välinettä.
On haastavaa saman aikaiseksi koskettaa viestillä esimerkiksi todellista luksustuotteiden ostovoimaista suurkuluttajaa ja näistä tuotteista vain haaveilevaa. Keskustelu Palanderin Juuson kanssa Twitterissä johti ajatukseen, että lienee parasta olla jotain mieltä ja katsoa sitten ketä kiinnostaa vielä sen jälkeen. Ulkopuolinen näkökanta antaa näihin pohdintoihin helppoa ja hyvää uutta maustetta, meilläkin sisällön suuntaamista mietitään aika ajoin verkkoviestinnän kehittämisprojekteissa ja koulutuksissa (emme siis tarjoa vain teknistä apua esimerkiksi Facebook Sivujen tekoon vaan myös sisältöstrategiat kuuluvat oleellisena osana toimiimme).
Yleisöhän se on se, joka päättää haaveileeko tuotteestasi vai seuraako vain niitä tahoja joita on varaa seurata ja hankkia. Myyjän ja ostajan välinen viestintä on erilaisten kulttuurien välistä viestintää, sosiaaliseen mediaan kannattaa kuitenkin lähteä koska siinä myyjän ja ostajan välinen viestintä on kaksisuuntaista. Kaksisuuntaisuus mahdollistaa strategiset liikkeet, kun pääset hiomaan kuvitteellisia henkilöitä oikeampaan suuntaan – saat palautetta investoinneistasi, saat ROI:ta, saat arvoa.
Kommentteja vanhoilta sivuilta:
Leena Männistö: “Kyseessä on usein siis se seikka, että ei auttaisi pelätä persoonallisuutensa paljastamista. Pienet väläytykset, jotka tekevät juuri Sinusta persoonan, auttavat myös seuraajia valinnoissaan.
Ei ole helppoa löytää itseään, mutta kun sen löytää, myös markkinointi muuttuu helpommaksi. PS. Mikä on ROI?”
Hanna Takala: “Nimenomaan, yrityksenkään ei tulisi pelätä persoonallisuutensa/persoonallisuuksiensa paljastamista! ROI on Return On Investment, jota monesti peräänkuulutetaan näissä sosiaalisen median asioissa maksajien taholta. Eli tuleeko sijoituksista mitään takaisin 🙂 Sanoisin, että sijoittaa kannattaa muutakin kuin rahaa.”
