Yritysblogikin on sosiaalista mediaa, vaikka se todennäköisesti onkin verkkosivuillasi eikä missään erillisessä palvelussa.
Cision julkaisi eilen Suomen suosituimpien markkinointi- ja viestintäblogien top 10 -listauksen. Edellisen kerran kyseinen listaus tehtiin toukokuussa 2011, eli 3,5 vuotta sitten. Tuolloin Zento ei sijoittunut, mutta tällä kertaa löydymme listalta sijalta 3.
Yksi olennainen asia, joka on tässä blogissa eri tavalla kuin vuonna 2011, on sinun ja muiden lukijoiden reagoimisen määrä blogissa. Eli jälleen kerran tämän blogin menestyksen takana olet sinä.
Mikä lasketaan lukijan reaktioksi blogiin?
Cisionin listaushan ei ole mikään kilpailu, niinkuin Hanna P:n haastatteleman OP-Pohjolan voittama Suomen paras yritysblogi -kilpailu. Sen sijaan Cision listaa kuukausittain vaihtuvasta aihepiiristä Suomen top 10 -blogit. Tuon listauksen kriteeristö vahvistaa sen, että sinun ansiostasi (ja julkaisutahdin tiivistämisestäkin johtuen) Zenton blogi tämänkertaisesta top 10:stä löytyy:
Cisionin menetelmässä painotetaan erityisesti linkityksiä ja kommentteja. Lisäksi top 10 -blogien osalta arvioidaan päivitystiheyttä, päivitysten lukumäärää sekä bloggaajan ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen laajuutta arvioimme paitsi blogin kommenteista myös blogin ulkopuolella, kuten Twitterissä ja Facebookissa, käydystä keskustelusta.
– Cision Finland
Blogi on sosiaalinen media siinä missä Facebook-sivu tai Twitter-tilikin. Sosiaaliset reaktiot tekevät blogauksesta samaan tapaan näkyvämmän, kuin Facebook- tai Twitter-päivityksestäkin.
Jotta sinun organisaatio- tai yritysblogisi tulisi varmemmin linkitetyksi ja kommentoiduksi, tee ne mahdollisuudet näkyväksi blogissasi!
Niin mekin mahdollistamme sinulle sosiaalisen median palveluista tutut reaktiot:
- Jakaminen
- Kommentointi
- Tykkääminen (kommenteissa)
Mitkä ovat sosiaalisten reaktioiden välineet blogissa?
Sosiaaliset reaktiot blogissa (tai missään muuallakaan) eivät tietenkään ole se pääasia, mutta niiden avulla se pääosassa oleva sisältö tulee paremmin nähdyksi. Eikö olisi toivottavaa, että sisältömarkkinointisi nähtäisiin ja sen johdosta tehtäisiin kaupat?
Pyri siis järjestämään myös blogiisi lukijalle mahdollisuus reagoida.
Jakonapit
Yllä olevassa kuvassa näet jakonapit, joita me olemme tässä Zenton blogissa valikoineet näytettäväksi. Paulig HUBista kertovaa artikkelia on jaettu ahkerasti joko noita nappeja painaen (tai suoraviivaisesti linkittäen kyseistä artikkelia) noissa palveluissa.
Toki on lukuisia muitakin palveluita, joihin blogiartikkelia voisi jakaa, mutta jakonappien määrä blogiartikkelien yhteydessä on syytä pitää maltillisena. Napeilla on nimittäin taipumusta hidastaa sivua, mutta myös hämmentää paljoudellaan klikkaajaa. Tuokin artikkeli on jaettu muuallekin, vaikka nappeja ei olekaan niihin muihin palveluihin jakamiseen tarjottu.
Artikkelien jakaminen on hyvä asia myös hakukoneiden kannalta, eli älä vaan hautaa nappeja mihinkään "vähemmän ärsyttävään" paikkaan! Ole härski: työnnä jakamisen mahdollisuudet myös leipätekstien keskelle tai tee leipätekstistä jakamisen mahdollisuus!
Kommentoiminen
Kunkin blogiartikkelimme yhteydessä on mahdollisuus kommentoida ja minusta blogi ei ole blogi, jos siihen ei pysty kommentoimaan.
Meillä käytetään Disqus-kommenttijärjestelmää, koska se mahdollistaa sinulle kommentoijana kirjautumisen Facebook-, Twitter- tai Google+-tunnuksillasi, Disqus-tunnuksilla tai ihan vaan kommentoimaan nimellä. Itseasiassa Disqus on vähän niinkuin oma sosiaalisen median palvelunsa sekin, sillä sen kautta voit seurailla eri blogeissa käymiäsi keskusteluja! Muitakin kommenttijärjestelmiä on, mutta suosittelen sinua kiinnittämään huomion erityisesti sometileillä kommentoimisen mahdollisuuteen (pelkkä Facebook-kommentointi rajaa porukkaa ulos).
Meillä keskustelu ei turhan helposti herää, vaikka mahdollisuus on olemassa. Hivenen olenkin listan kärkisijan Katleena Kortesuolle keskustelunmäärästä kateellinen, mutta ovathan tyylimmekin aivan erilaiset!
Tykkääminen
Blogeissa harvemmin näkee helppoa peukutusreaktion mahdollisuutta, eli mahdollisuutta ihan vaan tykätä tai merkitä suosikiksi. Jollain tasolla tämä on kuitenkin mahdollista järjestää.
Tässä blogissa pystyt merkitsemään nimenomaan kommenttiketjua suosikiksi ja "antamaan ääniä" yksittäiselle kommentille. Mikäli blogissasi on vilkas keskustelukulttuuri, nämä reaktiot auttavat myös artikkeliesi näkyvyyden suhteen. Myös Katleenan Ei oo totta -blogissa pystyt peukuttamaan kommentteja.
Toki esimerkiksi meillä täällä Facebook-nappi on nimenomaan "Tykkää"-nappi, mutta sen painaltaminen jakaa linkin Facebookiin eli se ei lopultakaan ole niin kevyt reaktio kuin tykkääminen periaatteessa on.
On tietysti sisällöstä kiinni saako yritys- tai organisaatioblogisi näitä reaktioita vai ei. Tarjoa mahdollisuus reaktioihin ja pyri tuottamaan sellaista sisältöä, johon joku haluaa reagoida.
PS. Reaktioita on tietysti myös muita, esimerkiksi linkkien klikkaus. Aseta blogiisi myös se tavoite, että blogitilauslinkkiä klikataan (ja blogi myös todella tilataan).
